Miten suunnittelen fysiikan ja kemian oppitunnin? : kahden esimerkillisen opettajan puheen tarkastelua
Kärnä, Pirkko; Vesterinen, Veli-Matti; Harmoinen, Sari; Aksela, Maija (2017-11-29)
Kärnä, P., Vesterinen, V.-M., Harmoinen, S., Aksela, M. (2017) Miten suunnittelen fysiikan ja kemian oppitunnin? Kahden esimerkillisen opettajan puheen tarkastelua. LUMAT-B, 2(4), 16-29.
LUMAT is an open access journal which means that all content is freely available without charge to the user or his/her institution. Users are allowed to read, download, copy, distribute, print, search, or link to the full texts of the articles, or use them for any other lawful purpose, without asking prior permission from the publisher or the author. This is in accordance with the BOAI definition of open access. Articles are published under the CC BY-NC 4.0 license.
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802273603
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Etnografisessa tutkimuksessa tarkastelimme kahden esimerkillisen fysiikan ja kemian opettajan käytänteitä ja erityisesti selittävän puheen roolia heidän opetuksessaan. Molempien opettajien opetuksen korkea taso oli näkynyt sekä oppimistuloksissa että oppilaiden myönteisissä asenteissa fysiikan ja kemian opiskelua kohtaan. Molemmat opettajat olivat löytäneet vahvuuksiensa mukaisen lähestymistavan opetukseen. Toisen opettajan tunnit olivat strukturoidumpia. Tällä opettajalla oli taito selittää asiat selvästi ja mielenkiintoisesti. Toinen opettaja puolestaan antoi oppilaille enemmän valinnanvapautta sekä tuki aktiivisesti itsenäistä työskentelyä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan tulisi osata kuvata ja selittää ilmiöitä fysiikan ja kemian keskeisten käsitteiden avulla. Seurattujen opettajien antamat selittämisen mallit tukivat oppilaiden kykyä keskustella käsitteistä sekä kertoa missä ilmiöt havaitaan, mitä käsitteitä niihin liittyy ja mitä sovelluksia niillä on. Tutkimuksen opettajat vaikuttivatkin oppilaan oppimiseen ja motivaatioon hyvällä selittämistaidollaan. Selittämällä opettajat nostivat esille esimerkiksi kokeellisen tutkimuksen vaiheita sekä laittoivat oppilaat huomaamaan käsitteen muodostuksen kannalta oleelliset asiat. Selittäminen sisälsi käsitteiden sitomisen koululaisten omaan maailmaan ja myös yhteiskuntaan. Oppilaat saivat myös käsityksen tiedon rakenteesta ja riippuvuussuhteista. Tämä edellytti toimivaa vuorovaikutusta, hyvää opettaja–oppilas-suhdetta.
Yksi oleellisimmista huomioista oli se, että molemmat opettajat rakensivat opetustyylinsä persoonallisten ominaisuuksiensa mukaan. Selittämisen merkitys näkyi pitemmällä aikavälillä myös oppilaskeskeisessä opetuksessa, jossa opettaja pääasiassa ohjaa oppilaita itsenäiseen toimintaan. Oppituntien kokonaisvaltainen havainnointi vahvistaa tutkimuksia opettajan oikea-aikaisen ohjaavan roolin merkityksestä oppimiselle kokeellisessa työskentelyssä. Kun opettajat ohjaavat oppimista sensitiivisessä vuorovaikutuksessa oppilaisiin, he luovat hyviä suhteita oppilaisiin ja edesauttavat oppimista sekä antavat myös esimerkkejä selittämisestä. Tämä edellyttää tuntiaktiviteettien lisäksi oppitunnin vuorovaikutuksen suunnittelua tavoitteiden pohjalta.
Abstract
This ethnographical study focused on the practices of two highly effective Finnish comprehensive school science teachers, and especially on the role of teachers’ explanations during classroom interactions. The way teachers explained science and inquiry offered the students a model for explanations. Both teachers focused on explaining ideas and concepts as well guided students on making observations and inferences during inquiry tasks. Through this guidance, teachers supported the development of conceptual understanding about scientific models and theories, as well as understanding about the process of scientific inquiry and the interplay of science, technology and society. Both observed teachers had found an approach, which suited their strengths very well. The other used a method, in which students were more involved in providing the explanations, while the paid a closer attention to the way she explained and clarified ideas and concepts. The approaches of both teachers were based on the mutual respect and trust between the teacher and her students. It enabled the teachers to recognize the educational needs of the students and provide the right guidance at the right time. According to the observations of classroom practice as well as the teachers’ interviews, this mutual respect and trust was perhaps the most crucial factor supporting student engagement and learning.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34624]