Lukion ainevalinnat ja tasa-arvo : raportti on Oulun yliopiston kontribuutio Naisjärjestöjen keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ”Sata tasa-arvotekoa” -hankkeessa

Abstract

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Suomen koulutusjärjestelmässä yläkoululaisten ja lukiolaisten valinnat vaikuttavat ratkaisevasti heidän mahdollisuuksiinsa päästä yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja myöhemmin työelämään. Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta lukiolaisten ainevalintojen merkityksestä yliopistojen opiskelijavalinnassa. Tutkimus koskee edustavasti kaikkia Suomen yliopistoja. Tämä raportti tarkastelee lukion ainevalintojen merkitystä yleensä, mutta nostaa esille koulutusalojen ja lukion oppiaineiden sukupuolittumista ja tämän sukupuolittumisen vaikutuksia yliopistojen opiskelijavalinnassa.</p><p>Lukio on kokonaisuutena naisvaltainen: vuosien 2013–15 ylioppilaista 57 % oli naisia ja naiset ovat ylioppilaskokeessa myös arvosanoiltaan keskimäärin miehiä parempia, poikkeuksina pitkä englanti ja pitkä matematiikka. Kielivalinnat ovat naisvaltaisia, joskin äidinkielten ja pitkän englannin osalta vain samassa määrin kuin lukiokoulutus yleensä. Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä on tärkeä sukupuolittumisen näkökulmasta. Matematiikan valinta saa laajemman merkityksen, koska se ohjaa myös ylioppilaiden reaaliainevalintoja. Matematiikka ja reaaliaineet yhdessä taas profiloivat sekä yliopistojen koulutusaloja että niiden opiskelijavalintaa. Reaaliaineista fysiikka on hyvin miesvaltainen, kun taas terveystieto, psykologia, uskonto ja biologia ovat hyvin naisvaltaisia.</p><p>Yliopistojen koulutusalat ovat erilaisia työelämän näkökulmasta katsottuna. Miesvaltaisuus on suurimmillaan tekniikassa, kauppatieteissä ja luonnontieteissä, jotka ovat suuria aloja ja johtavat usein elinkeinoelämän palvelukseen. Monet naisvaltaisimmista aloista taas kouluttavat lähinnä julkiselle sektorille. Työelämän sukupuolittumiseen liittyvät näkökulmat, kuten palkka- ja urakehitys sekä työllistyminen ovat yhteydessä koulutusalaan ja edelleen lukion ainevalintoihin, mutta ne eivät ole tämän työn tutkimuskohde.</p><p>Tässä esiteltävä tasa-arvoteko on raportti ”Lukion ainevalinnat ja tasa-arvo”. Taustalla on työryhmä, johon kuuluvat Oulun yliopiston professorit Jouni Pursiainen (kemia, Oulun yliopiston LUMA-keskus), Jarmo Rusanen (maantiede), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) sekä koulutusdekaani Sari Harmoinen (kasvatustieteet). Myös tohtorikoulutettavat Satu Kaleva ja Jenni Kunnari toivat hyviä näkökulmia mukaan raporttiin. Tutkimus alleviivaa niitä koulutuspolkujen tienhaaroja ja valintoja, jotka johtavat yliopistoissa eri koulutusaloille ja myöhemmin eriyttävät myös työelämää. Ei ole meidän tehtävämme kertoa nuorille mihin heidän tulisi pyrkiä henkilökohtaisessa elämässään. Sen sijaan piirrämme karttaa, jonka avulla matka tavoitetta kohti helpottuu. Toivomme, että tieto vaihtoehtoisista päämääristä ja niihin johtavista poluista helpottaisi valintojen tekemistä. Valinnoilla on myös tasa-arvoulottuvuus.</p></div>