”Aina on aikaa lukemiselle! Jos tulet vaikka mökille, ei muuta kuin kirja käteen!” : 2.–4. luokan oppilaiden näkemyksiä lukuharrastuksesta ja kirjallisuuskasvatuksesta

Abstract

Aihevalintamme taustalla on ajankohtainen huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisen vähentymisestä sekä taitotasojen jyrkästä eriytymisestä suomalaisessa peruskoulussa. Lukemisella on lukuisia kiistattomia hyötyjä yksilötasolla, mutta sillä on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys tasa-arvon, demokratian ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. Lukemiskulttuurissa tapahtuneista muutoksista huolimatta lukemisen ja lukutaidon merkitys ei ole menettämässä arvoaan nyt tai tulevaisuudessa — päinvastoin. Aiheen tutkiminen ja siitä keskusteleminen on tärkeää, sillä lukuinnon herättäminen lukeutuu kaiken kasvatuksen ja opetuksen tärkeimpiin tavoitteisiin.

Pro gradu -tutkielmamme tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät motivoivat 2.–4. luokan oppilaita lukemisen pariin, ja millaisia käytänteitä he suosivat koulussa tapahtuvassa kirjallisuuskasvatuksessa. Tutkimuksemme on laadullisen tutkimuksen keinoin toteutettu lapsinäkökulmainen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu 61 kyselylomakevastauksesta ja 8 yksilöhaastattelusta. Aineiston analyysissä olemme hyödyntäneet sisällönanalyysin keinoja ja lähestyneet aineistoamme teoriaohjaavasti.

Lukemisen pariin innostaviksi tekijöiksi vastaajat nimesivät muun muassa lukemisen myönteiset vaikutukset yksilön oppimiselle ja henkiselle hyvinvoinnille, luettavan kirjan sisällön sekä sen, että lukeminen on itsessään mielekästä tekemistä. Koulussa tapahtuvassa kirjallisuuskasvatuksessa vastaajat pitivät ennen kaikkea autonomian ja pätevyyden tunnetta vahvistavista käytänteistä sekä yhteisöllisistä ja toiminnallisista menetelmistä. Yhdeksi keskeisimmäksi onnistuneen kirjallisuuskasvatuksen edellytykseksi vastaajat nostivat rauhallisiin lukuhetkiin panostamisen.

Lukeminen näyttäytyy tutkimuksemme tuloksissa erittäin myönteisessä valossa, mikä osoittaa, ettei huolipuhe lukemisen vähentymisestä ole yleistettävissä kaikkiin yksilöihin tai edes suurempiin oppilasryhmiin. Mikäli lukeminen halutaan esittää aidosti innostavassa ja kiinnostavassa valossa, tulee aikuisten huolipuheen sijaan osoittaa omalla esimerkillään, että lukeminen on kannattavaa, aikamme arvoista tekemistä.

The topic of our thesis is motivated by the current concern of decrease in children’s reading skills and the general amount of reading, as well as the polarization between the skill levels of Finnish elementary school students. Reading has numerous undeniable benefits on an individual level, and it also has great social significance in terms of equality and democracy. Despite the changes that have taken place in the reading culture, reading and literacy are not losing their importance now nor in the future. Encouraging children to read is one of the most important goals of all education and teaching and therefore research and discussion around the topic matter greatly.

The aim of the study is to find out which factors motivate 2nd, 3rd, and 4th grade students to read in their free time and what type of activities they prefer in the literature education that takes place in elementary school. The study was carried out as a qualitative child-perspective case study and its data consists of 61 questionnaire responses and 8 individual interviews. We have approached our data in a theory-driven way and utilized the methods of content analysis.

According to the study’s respondents one can be motivated to read by the positive effect that reading has on an individual’s learning and mental well-being, the content of the book as well as the fact that individual finds reading to be meaningful and inspiring activity. In elementary school’s literature education, the respondents preferred activities that support their sense of autonomy and competence. Providing peaceful moments for reading seems to be a central element for successful literature education.

All in all, the results of our study show highly positive attitudes towards reading, which shows that the concern about the decrease in reading cannot be generalized to all individuals or even to larger groups of students. In order to achieve a positive representation of reading, instead of worrying, the discussion should focus on presenting reading in an inspiring and encouraging light.