Erityiskoulun opettajien ja rehtorin näkemyksiä vaativan erityisen tuen oppilaiden kasvusta, hyvinvoinnista ja oppimisesta erityiskoulussa
Karjalainen, Annika (2022-05-07)
Karjalainen, Annika
A. Karjalainen
07.05.2022
© 2022 Annika Karjalainen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202208023293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202208023293
Tiivistelmä
Suomessa suositaan lähikouluperiaatetta. Lähikoulu ei kuitenkaan aina pysty tarjoamaan riittä vää tukea oppilaan tarpeisiin nähden. Segregaatio, inkluusio ja vaativa erityinen tuki muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Lisäksi aineistosta nousseita psyykkisiä haasteita ja kehitysvammaisuutta esitellään teoreettisen viitekehyksen sisällä, sillä vaativan erityisen tuen määritelmä edellyttää kyseisten käsitteiden avaamista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää erityiskoulun opettajien ja rehtorin näkemyksiä erityiskoulujen tarjoamasta tuesta vaativan erityisen tuen oppilaiden kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmista. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Miten erityiskoulu tukee vaativan erityisen tuen oppilaiden kasvua, hyvinvointia ja oppimista erityiskoulun opettajien ja rehtorin näkemysten mukaan? 2. Millainen näkymä erityiskouluilla on tulevaisuudessa inklusiivisessa kasvatusjärjestelmässä erityiskoulun opettajien ja rehtorin näkemysten mukaan? Tutkittavaksi toimintakentäksi valikoitui erityiskoulut kiinnostukseni perusteella sekä perustavanlaatuisen tutkimuksen vähäisyyden innoittamana.
Tämä tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Laadullinen tutkimus pyrkii ymmärtämään tutkimuksen kohdetta. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoiduin teemahaastatteluin sattumanvaraisesti valitun erityiskoulun opettajien sekä rehtorin näkemyksistä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenografinen tutkimusote. Aikaisempaa vertaisarvioitua tutkimusta tästä ilmiöstä ei löytynyt, joten myös siksi fenomenografinen tutkimusote oli luonnollinen valinta.
Tutkimustulosteni mukaan erityiskoulu tukee vaativan erityisen tuen oppilaiden kasvua, hyvinvointia ja oppimista sosiaalisen ja fyysisen ympäristön, monimuotoisen pedagogiikan sekä moniammatillisuuden ja yhteistyön kautta. Ympäröivä inkluusioajattelu tuntui tuovan paineita haastateltaville, mutta heidän mukaansa erityiskouluilla on aina paikkansa peruskoulujärjestelmässä. Heidän näkemystensä mukaan myös tulevaisuudessa erityiskoulujen asema peruskoulujärjestelmässä on tärkeä, sillä yhä useammat oppilaat voivat psyykkisesti pahoin. Tämä kertoo tutkimuksen merkityksellisyydestä sekä ajankohtaisuudesta. In Finland, the pupils have the right to basic education at school near their home. The local, nearest school may not always be able to provide adequate support for the needs of the pupil. Segregation, inclusion, and demanding special support are the theoretical framework for this study. In addition, the mental challenges and developmental disabilities that arose from the data are presented within the theoretical framework, as the definition of significant support needs requires the opening of these terms. The aim of this study was to find out the views of the teachers and the principal of one special school on the growth, well-being and learning of the students with significant support needs. There are two research questions: 1. How does a special school support the growth, well-being and learning of students with significant support needs according to the views of the special school teachers and the principal? 2. What is the future perspective of special schools in the inclusive education system according to the views of the special schoolteachers and the principal? Special schools were chosen as the field of study based on my interest and inspired by the lack of basic research.
This study was carried out using qualitative methods. Qualitative research seeks to understand the object of research. The data was collected through semi-structured thematic interviews from four teachers and the principal of a randomly selected special school. The phenomenographic research approach was chosen as the research method. No previous peer-reviewed studies were found, so this is also why the phenomenographic research approach was a natural choice.
According to my research the social environment, the physical environment, the diverse pedagogy and the multi-professionalism and cooperation support the growth, well-being and learning of students with significant support needs in a special school. Surrounding inclusive thinking seemed to put some pressure on the interviewees, but they said that special schools always have a place in the primary school system. In their view, the role of special schools as providers of basic education will continue to play a key role in the future, as more and more students have mental issues. This also supports the relevance of the study at this time.
Tämä tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Laadullinen tutkimus pyrkii ymmärtämään tutkimuksen kohdetta. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoiduin teemahaastatteluin sattumanvaraisesti valitun erityiskoulun opettajien sekä rehtorin näkemyksistä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenografinen tutkimusote. Aikaisempaa vertaisarvioitua tutkimusta tästä ilmiöstä ei löytynyt, joten myös siksi fenomenografinen tutkimusote oli luonnollinen valinta.
Tutkimustulosteni mukaan erityiskoulu tukee vaativan erityisen tuen oppilaiden kasvua, hyvinvointia ja oppimista sosiaalisen ja fyysisen ympäristön, monimuotoisen pedagogiikan sekä moniammatillisuuden ja yhteistyön kautta. Ympäröivä inkluusioajattelu tuntui tuovan paineita haastateltaville, mutta heidän mukaansa erityiskouluilla on aina paikkansa peruskoulujärjestelmässä. Heidän näkemystensä mukaan myös tulevaisuudessa erityiskoulujen asema peruskoulujärjestelmässä on tärkeä, sillä yhä useammat oppilaat voivat psyykkisesti pahoin. Tämä kertoo tutkimuksen merkityksellisyydestä sekä ajankohtaisuudesta.
This study was carried out using qualitative methods. Qualitative research seeks to understand the object of research. The data was collected through semi-structured thematic interviews from four teachers and the principal of a randomly selected special school. The phenomenographic research approach was chosen as the research method. No previous peer-reviewed studies were found, so this is also why the phenomenographic research approach was a natural choice.
According to my research the social environment, the physical environment, the diverse pedagogy and the multi-professionalism and cooperation support the growth, well-being and learning of students with significant support needs in a special school. Surrounding inclusive thinking seemed to put some pressure on the interviewees, but they said that special schools always have a place in the primary school system. In their view, the role of special schools as providers of basic education will continue to play a key role in the future, as more and more students have mental issues. This also supports the relevance of the study at this time.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]