Kerrostalo Kempeleen Vihiluotoon
Rautaoja, Krista (2022-11-11)
Rautaoja, Krista
K. Rautaoja
11.11.2022
© 2022 Krista Rautaoja. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202211113565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202211113565
Tiivistelmä
Kandidaatintyöni on yhteisprojekti, johon kuuluvat aineryhmät ovat yhdyskuntasuunnittelu, nykyaikainen arkkitehtuuri ja rakennusoppi. Näiden aineryhmien kurssikokonaisuudet ovat puolestaan asemakaavasuunnittelu, asuntosuunnittelu ja kerrostalosuunnittelu. Kandidaatintyö on toteutettu yksilötyönä, ja siinä painotetaan rakennusopin osuutta.
Asemakaavasuunnittelun kurssin suunnittelualue sijaitsee Kempeleen kunnassa, Vihiluodossa, Lentokentäntien pohjoispuolisella alueella. Kempeleenlahden alava merenranta tarjoaa erinomaiset olosuhteet luonnon monimuotoisuudelle, ja suuri osa suunnittelualueesta kuuluukin Euroopan unionin Natura2000 -verkostoon. Vihiluoto on suhteellisen harvaan asutettu ja omakotitalovaltainen kokonaisuus. Haluan lisätä sen vetovoimaisuutta monipuolistamalla aluetta: matkailualan korttelit, päiväkoti sekä kerrostaloalue elävöittävät uutta Vihiluotoa. Tilaajan toiveena oli kutsuva liittymä Lentokentäntiehen, joten tälle alueelle on lisätty työpaikkoja tarjoavia toimisto- ja liikerakennuksia. Uusi päiväkoti löytyy näiden läheisyydestä. Vanhan lentokenttähotellin tilalle nousee uusi, toimivampi rakennus. Omakotitalojen määrää ja variaatiota on lisätty Torpankujan pohjoispuolelle, ja tämän vuoksi maata on siellä korotettava. Suurin osa olemassa olevista omakotitaloista säilyy kuitenkin ennallaan. Vihiluodon liikenneverkostoa on parannettu lisäämällä alueelle kevyen liikenteen väyliä ja yhdistämällä kokonaisuus Oulun seudun kevyen liikenteen verkkoon. Myös luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia on parannettu rakentamalla Natura2000 -alueelle pitkä luontopolku, jonka varrelta löytyy nuotiopaikka.
Alueelle suunnittelemani ainoa kerrostalokortteli on mittakaavaltaan keskivertoa pienempi. Kolme identtistä puuverhoiltua betonikerrostaloa muodostavat yhdessä hyrrämäisen hahmon, ja keskelle jää turvallinen ja kutsuva piha, johon sijoitetaan patio, grillauspaikka sekä leikkialue. Puut ja istutukset rajaavat ja suojaavat pihaa. Pihalta on vaihtelevia näkymiä eri suuntiin. Autopaikoitus on sijoitettu korttelin luoteispuolelle niin, että se on alisteinen pyöräpaikoitukseen ja pihan turvalliseen käyttöön nähden, mutta kuitenkin helposti saavutettavissa. Pihasuunnitelmassa on huomioitu pyykkien kuivaus, tomutus, lumenläjitys, jätehuolto sekä hulevesien hallinta. Korttelin sisällä ja sen laitamilla sijaitsee yhteensä seitsemän pelastuspaikkaa, joten pelastus hoituu nostamalla.
Valitsin korttelin taloista etelänpuoleisimman lähempään tarkasteluun rakennusopin osuutta varten. Kerrostalo on kolmikerroksinen. Julkisivumateriaalina toimii kuusipaneeli, joka on maalattu tuhkanpunaiseksi. Kattojen kaltevuus ja parveketornien muoto sitoo rakennusta sen hyrrämäiseen luonteeseen. Aukotuksessa olen pyrkinyt järjestelmällisyyteen sekä julkisivujen harmoniaan. Sisäänkäynnin katos yhdessä porraskäytävän korkean ikkunan kanssa luo dynaamisuutta ja johdattaa käyttäjää. Rakennuksen kolmiosainen hahmo antaa hyvät mahdollisuudet yhteistiloille: ensimmäisen kerroksen matalasta osuudesta löytyy kerhotila ja kolmannesta kerroksesta etätyötila sekä suuri kattoterassi. Kerrostalosta löytyy viisi yksiötä, viisi kaksiota ja viisi kolmiota. Yksiöt ovat pinta-alaltaan 28,5m2, kaksiot 38,5m2, 56,5m2 (esteettömät asunnot ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa) sekä 62,0m2. Kolmiot ovat puolestaan 57,5m2 sekä 58,5m2. Asuntosuunnittelussa on pyritty olemassa olevien hyvien ratkaisujen hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen. Kaikista asunnoista löytyy parveke. Asunnot ovat kohtuullisen tilavia, mutta kuitenkin tarpeeksi tehokkaita. Laadukkuus ilmenee ikkunoiden pinta-aloina ja määrinä, ja tavanomaista suurempana, yli kolmen ja puolen metrin huonekorkeutena.
Rakenteeksi Vihiluodon kerrostalosuunnitelmaan olen valinnut esivalmisteisen betonin. Ontelolaatat suuntautuvat pääosin idästä länteen. Välipohjissa on liittolaattarakenne. Ulkoseinät ovat niin ikään betonielementeistä koottuja, ja niistä ainoastaan pohjoispuolen seinä ei ole kantava. Kattoterassilla on käytetty käännettyä kattorakennetta, mikä mahdollistaa sekä korkean käyttöasteen että huollon, mutta samalla nostaa kerroskorkeutta. Huoneistojen sisäiset väliseinät ovat rankarakenteisia ja kipsilevyllä verhoiltuja. Rakenteiden liitoskohdissa on huomioitu palo- ja äänitekniset yksityiskohdat. Parvekkeet ovat Schöck-elementeillä tuettuja, sillä se on sekä rakenteellisesti että energiateknisesti järkevä ratkaisu tähän kohteeseen. Tämän lisäksi pilarit auttavat parvekelaattojen tuennassa. Kaikki paitsi ranskalaiset parvekkeet ovat lasitettuja, ja niissä on lattaprofiilinen alumiinikaide. Vedenpoistoratkaisuna toimii parvekkeen ulkopuolinen vedenpoisto. Sisäänkäynnin katos on pilarilla tuettu betonilaatta. Rakennuksen porrashuoneen muodostaa lyhyt, kääntyvä käytävä ja portaat, jotka kiertävät niiden keskelle jäävän hissin, josta on helppo käynti jokaiseen asuntoon.
Asemakaavasuunnittelun kurssin suunnittelualue sijaitsee Kempeleen kunnassa, Vihiluodossa, Lentokentäntien pohjoispuolisella alueella. Kempeleenlahden alava merenranta tarjoaa erinomaiset olosuhteet luonnon monimuotoisuudelle, ja suuri osa suunnittelualueesta kuuluukin Euroopan unionin Natura2000 -verkostoon. Vihiluoto on suhteellisen harvaan asutettu ja omakotitalovaltainen kokonaisuus. Haluan lisätä sen vetovoimaisuutta monipuolistamalla aluetta: matkailualan korttelit, päiväkoti sekä kerrostaloalue elävöittävät uutta Vihiluotoa. Tilaajan toiveena oli kutsuva liittymä Lentokentäntiehen, joten tälle alueelle on lisätty työpaikkoja tarjoavia toimisto- ja liikerakennuksia. Uusi päiväkoti löytyy näiden läheisyydestä. Vanhan lentokenttähotellin tilalle nousee uusi, toimivampi rakennus. Omakotitalojen määrää ja variaatiota on lisätty Torpankujan pohjoispuolelle, ja tämän vuoksi maata on siellä korotettava. Suurin osa olemassa olevista omakotitaloista säilyy kuitenkin ennallaan. Vihiluodon liikenneverkostoa on parannettu lisäämällä alueelle kevyen liikenteen väyliä ja yhdistämällä kokonaisuus Oulun seudun kevyen liikenteen verkkoon. Myös luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia on parannettu rakentamalla Natura2000 -alueelle pitkä luontopolku, jonka varrelta löytyy nuotiopaikka.
Alueelle suunnittelemani ainoa kerrostalokortteli on mittakaavaltaan keskivertoa pienempi. Kolme identtistä puuverhoiltua betonikerrostaloa muodostavat yhdessä hyrrämäisen hahmon, ja keskelle jää turvallinen ja kutsuva piha, johon sijoitetaan patio, grillauspaikka sekä leikkialue. Puut ja istutukset rajaavat ja suojaavat pihaa. Pihalta on vaihtelevia näkymiä eri suuntiin. Autopaikoitus on sijoitettu korttelin luoteispuolelle niin, että se on alisteinen pyöräpaikoitukseen ja pihan turvalliseen käyttöön nähden, mutta kuitenkin helposti saavutettavissa. Pihasuunnitelmassa on huomioitu pyykkien kuivaus, tomutus, lumenläjitys, jätehuolto sekä hulevesien hallinta. Korttelin sisällä ja sen laitamilla sijaitsee yhteensä seitsemän pelastuspaikkaa, joten pelastus hoituu nostamalla.
Valitsin korttelin taloista etelänpuoleisimman lähempään tarkasteluun rakennusopin osuutta varten. Kerrostalo on kolmikerroksinen. Julkisivumateriaalina toimii kuusipaneeli, joka on maalattu tuhkanpunaiseksi. Kattojen kaltevuus ja parveketornien muoto sitoo rakennusta sen hyrrämäiseen luonteeseen. Aukotuksessa olen pyrkinyt järjestelmällisyyteen sekä julkisivujen harmoniaan. Sisäänkäynnin katos yhdessä porraskäytävän korkean ikkunan kanssa luo dynaamisuutta ja johdattaa käyttäjää. Rakennuksen kolmiosainen hahmo antaa hyvät mahdollisuudet yhteistiloille: ensimmäisen kerroksen matalasta osuudesta löytyy kerhotila ja kolmannesta kerroksesta etätyötila sekä suuri kattoterassi. Kerrostalosta löytyy viisi yksiötä, viisi kaksiota ja viisi kolmiota. Yksiöt ovat pinta-alaltaan 28,5m2, kaksiot 38,5m2, 56,5m2 (esteettömät asunnot ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa) sekä 62,0m2. Kolmiot ovat puolestaan 57,5m2 sekä 58,5m2. Asuntosuunnittelussa on pyritty olemassa olevien hyvien ratkaisujen hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen. Kaikista asunnoista löytyy parveke. Asunnot ovat kohtuullisen tilavia, mutta kuitenkin tarpeeksi tehokkaita. Laadukkuus ilmenee ikkunoiden pinta-aloina ja määrinä, ja tavanomaista suurempana, yli kolmen ja puolen metrin huonekorkeutena.
Rakenteeksi Vihiluodon kerrostalosuunnitelmaan olen valinnut esivalmisteisen betonin. Ontelolaatat suuntautuvat pääosin idästä länteen. Välipohjissa on liittolaattarakenne. Ulkoseinät ovat niin ikään betonielementeistä koottuja, ja niistä ainoastaan pohjoispuolen seinä ei ole kantava. Kattoterassilla on käytetty käännettyä kattorakennetta, mikä mahdollistaa sekä korkean käyttöasteen että huollon, mutta samalla nostaa kerroskorkeutta. Huoneistojen sisäiset väliseinät ovat rankarakenteisia ja kipsilevyllä verhoiltuja. Rakenteiden liitoskohdissa on huomioitu palo- ja äänitekniset yksityiskohdat. Parvekkeet ovat Schöck-elementeillä tuettuja, sillä se on sekä rakenteellisesti että energiateknisesti järkevä ratkaisu tähän kohteeseen. Tämän lisäksi pilarit auttavat parvekelaattojen tuennassa. Kaikki paitsi ranskalaiset parvekkeet ovat lasitettuja, ja niissä on lattaprofiilinen alumiinikaide. Vedenpoistoratkaisuna toimii parvekkeen ulkopuolinen vedenpoisto. Sisäänkäynnin katos on pilarilla tuettu betonilaatta. Rakennuksen porrashuoneen muodostaa lyhyt, kääntyvä käytävä ja portaat, jotka kiertävät niiden keskelle jäävän hissin, josta on helppo käynti jokaiseen asuntoon.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34566]