Petojen vaikutus metsäkanalintujen kannanvaihteluun Suomessa

Abstract

Eliöiden kannanvaihtelut ovat luonnollinen ilmiö. Lajien populaatiodynamiikka muuttuu ulkoisten tekijöiden, kuten lajien välisten vuorovaikutusten tai ihmisten aiheuttamien seurausten myötä. Suomessa elävien metsäkanalintujen määrä on laskenut viime vuosikymmenten aikana. Metsäkanalintujen kannoissa on havaittu olevan syklisyyttä eli populaatioiden koot vaihtelevat vuodesta toiseen tietyissä samanmittaisissa jaksoissa. Syklisyys ei ole kuitenkaan viime vuosikymmeninä ollut niin selkeästi nähtävillä kuin aiemmin. Metsäkanalintujen määrän vähenemiseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät. Merkittäviä kuolleisuuden aiheuttajia ovat erityisesti erilaiset petoeläimet sekä ihmiset. Edellä mainittujen lisäksi ilmaston lämpeneminen, ruoan laatu ja loiset on otettava huomioon kannanvaihteluun vaikuttavina tekijöinä.

Useat eri maanisäkkäät ja lintupedot saalistavat metsäkanalintuja. Pedot vaikuttavat etenkin poikasten kuolleisuuden lisääntymiseen. Monet maanisäkkäät ryöstävät maassa pesivien metsäkanalintujen munia sekä poikasia. Jotkin suuret lintupedot, kuten kanahaukka ja maakotka, saalistavat myös aikuisia lintuja. Metsäkanalinnut yrittävät elinympäristövalinnoillaan suojautua pedoilta. Ne suosivat esimerkiksi tiheitä metsiä, jolloin suurten lintupetojen on hankala saalistaa.

Ihmiset vaikuttavat metsäkanalintujen elinolojen huononemiseen nykyään erityisesti modernin metsätalouden myötä. Metsäkanalintujen suosimia elinympäristöjä ovat vanhat metsät, ja niiden väheneminen sekä elinympäristöjen pirstoutuminen metsänhakkuiden seurauksena vaikuttavat metsäkanalintujen kantojen laskuun. Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa metsäkanalintujen pesimisen ajankohtiin sekä levinneisyysalueisiin.

Metsäkanalintujen kantojen vähenemistä on pyritty huomioimaan metsänhoitosuunnitelmissa ja metsästyksen säätelyssä. Metsäkanalinnut ovat eräitä suosituimmista metsästyksen kohteista, ja niitä metsästetäänkin satoja tuhansia vuosittain. Erilaisia kannan laskentoja, kuten riistakolmiolaskentaa, tehdään, jotta metsästystä voidaan säädellä eri vuosina sopivaksi saalisrajoituksilla. Jos tietyn metsäkanalintulajin määrä on jonakin vuonna hyvin alhainen, voidaan saaliskiintiötä laskea tai laji rauhoittaa. Myös petokontrollia eli petojen poistamista metsäkanalintujen elinalueilta on kokeiltu, ja sillä on huomattu olevan positiivisia vaikutuksia paikallisesti metsäkanalintukantojen elpymiseen.

Metsäkanalintujen kannat ovat romahtaneet nykypäivään tullessa ja se on haaste myös tulevaisuudessa. Kaikkien ihmisten, metsän alan ammattilaisten ja luonnonsuojelijoiden olisi otettava huomioon metsäkanalintujen elinolojen parantaminen