Alakoulun opettajien sopeutuminen avoimiin ja joustaviin fyysisiin oppimisympäristöihin
Nissinen, Tino (2022-12-15)
Nissinen, Tino
T. Nissinen
15.12.2022
© 2022 Tino Nissinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212153779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212153779
Tiivistelmä
Avoimet ja joustavat suunnitteluratkaisut ovat yleistyneet suomalaisessa oppimisympäristörakentamisessa merkittävästi viime vuosina. Avoimissa oppimisympäristöissä suuret opetusryhmät toimivat yhdessä perinteistä luokkahuonetta suuremmassa tilassa, joka voi olla jaettavissa suljettavilla väliseinillä tai muilla kevyemmillä ratkaisuilla. Tällaiset uudenlaiset oppimisympäristöt haastavat perinteiset luokkatilat ja opetuksen tarkoituksenaan edistää nykyaikaisia pedagogisia menetelmiä ja yhteisopettajuutta. Niissä toimiminen edellyttääkin opettajilta usein merkittävää sopeutumista. Opettajien pedagogisten käytäntöjen, jotka ovat yhteydessä heidän oppimiskäsityksiinsä, on havaittu vaikuttavan heidän kokemaansa sopeutumiseen.
Tässä tutkielmassa selvitettiin opettajien kokemuksia heidän sopeutumisestaan avoimiin oppimisympäristöihin. Tiedonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella vuoden 2021 keväällä kolmesta Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta koulusta ja kyselyyn vastasi yhteensä yhdeksän opettajaa. Tutkielma toteutettiin monimenetelmäisesti hyödyntämällä sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka hyvin opettajat kokevat sopeutuneensa avoimiin oppimisympäristöihin, ovatko käsitykset itsesäätöisestä oppimisesta yhteydessä koettuun sopeutumiseen ja mitkä muut tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet opettajien kokemaan sopeutumiseen.
Kyselyaineiston analyysi painottui laadulliseen sisällönanalyysiin, jossa avointen kysymysten vastauksia analysoitiin teoriasidonnaisesti Owensin ja Valeskyn kouluilmastomallin viitekehyksessä. Määrällisellä analyysillä selvitettiin avoimiin oppimisympäristöihin sopeutumisen ja itsesäätöisen oppimisen käsitysten välistä yhteyttä sekä muita mahdollisesti sopeutumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Opettajien ilmoittamaa sopeutumista verrattiin heidän käsityksiinsä itsesäätöisestä oppimisesta, jonka mittarina käytettiin itsesäätöisen oppimisen käsityksiä mittaavaa SRLTB-asteikkoa. Analyysissä hyödynnettiin pienten aineistojen korrelaatioiden tarkasteluun soveltuvaa Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Aineiston opettajat ilmoittivat sopeutuneensa avoimiin oppimisympäristöihin pääasiassa hyvin, mutta sopeutumisessa havaittiin koulukohtaista vaihtelua, jonka syytä ei pystytty käytössä olevilla menetelmillä määrittämään. Opettajien sopeutumisen ei havaittu olevan yhteydessä itsesäätöisen oppimisen käsityksiin, mutta sen sijaan työkokemus oli aineistossa positiivisesti yhteydessä koettuun sopeutumiseen. Opettajien sopeutumista edistivät hyvä työyhteisö sekä yhteistyö kollegojen kanssa. Erinomaisesti sopeutuneet opettajat löysivät lisäksi fyysisestä oppimisympäristöstä muita opettajia enemmän sopeutumista edistäviä tekijöitä eivätkä ilmoittaneet kokeneensa meluhaittoja avoimissa oppimisympäristöissä.
Tässä tutkielmassa selvitettiin opettajien kokemuksia heidän sopeutumisestaan avoimiin oppimisympäristöihin. Tiedonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella vuoden 2021 keväällä kolmesta Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta koulusta ja kyselyyn vastasi yhteensä yhdeksän opettajaa. Tutkielma toteutettiin monimenetelmäisesti hyödyntämällä sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka hyvin opettajat kokevat sopeutuneensa avoimiin oppimisympäristöihin, ovatko käsitykset itsesäätöisestä oppimisesta yhteydessä koettuun sopeutumiseen ja mitkä muut tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet opettajien kokemaan sopeutumiseen.
Kyselyaineiston analyysi painottui laadulliseen sisällönanalyysiin, jossa avointen kysymysten vastauksia analysoitiin teoriasidonnaisesti Owensin ja Valeskyn kouluilmastomallin viitekehyksessä. Määrällisellä analyysillä selvitettiin avoimiin oppimisympäristöihin sopeutumisen ja itsesäätöisen oppimisen käsitysten välistä yhteyttä sekä muita mahdollisesti sopeutumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Opettajien ilmoittamaa sopeutumista verrattiin heidän käsityksiinsä itsesäätöisestä oppimisesta, jonka mittarina käytettiin itsesäätöisen oppimisen käsityksiä mittaavaa SRLTB-asteikkoa. Analyysissä hyödynnettiin pienten aineistojen korrelaatioiden tarkasteluun soveltuvaa Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Aineiston opettajat ilmoittivat sopeutuneensa avoimiin oppimisympäristöihin pääasiassa hyvin, mutta sopeutumisessa havaittiin koulukohtaista vaihtelua, jonka syytä ei pystytty käytössä olevilla menetelmillä määrittämään. Opettajien sopeutumisen ei havaittu olevan yhteydessä itsesäätöisen oppimisen käsityksiin, mutta sen sijaan työkokemus oli aineistossa positiivisesti yhteydessä koettuun sopeutumiseen. Opettajien sopeutumista edistivät hyvä työyhteisö sekä yhteistyö kollegojen kanssa. Erinomaisesti sopeutuneet opettajat löysivät lisäksi fyysisestä oppimisympäristöstä muita opettajia enemmän sopeutumista edistäviä tekijöitä eivätkä ilmoittaneet kokeneensa meluhaittoja avoimissa oppimisympäristöissä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37337]