Työhyvinvoinnin ja työuupumuksen keskeisimmät tekijät opettajan työssä
Illikainen, Eerika (2022-12-16)
Illikainen, Eerika
E. Illikainen
16.12.2022
© 2022 Eerika Illikainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212163802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212163802
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää työuupumusta aiheuttavia ja työhyvinvointia edistäviä tekijöitä opettajan työssä. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan työuupumusta ja työhyvinvointia yksittäisen opettajan ja kouluorganisaation tasolla. Tulevana luokanopettajana ja terveystiedon aineenopettajana päätin keskittyä peruskoulun opettajien näkökulmasta. Tutkielman tulokset ovat kuitenkin yleistettävissä pitkälti myös muiden kouluorganisaatioiden opettajiin, sillä jotkin tutkielmassa käytetyt aineistot koskevat myös muita opettajien ammattikuntia. Niissä tulokset ovat saman suuntaisia.
Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa työhyvinvoinnin ja työuupumuksen teemoja käsitellään aiempiin tutkimuksiin ja perusteoksiin perustuen. Työhyvinvointi on moninainen käsite, jota tarkastellaan tutkielmassa kokonaisvaltaisena fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen työhyvinvointina muodostamana kokonaisuutena. Tutkielmassa tuodaan työhyvinvoinnin ja työuupumuksen käsitteiden lisäksi esille, millaista opettajan työ nykypäivänä on, sekä opettajan ammattiin usein liitettävä käsite työn imu.
Keskeisimpiä työuupumusta aiheuttavia tekijöitä on opettajien muuttunut työnkuva. Oppimisen haasteet ja työn ulkopuoliset vaatimukset ovat lisääntyneet, mikä yhdessä uudistuneen opetussuunnitelman kanssa aiheuttaa opettajalle lisää työtä ja kiireen tuntua. Fyysisen työympäristön haasteet, kuten sisäilmaongelmat ja huono työergonomia, kasvattivat myös työuupumusriskiä. Toisaalta toimiva fyysinen työympäristö tukee opettajan hyvinvointia.
Työyhteisö, rehtori ja oppilaat voivat toimia joko työhyvinvointia edistävänä tai työuupumusta aiheuttavana tekijänä. Hyväksyvässä, avoimessa, kannustavassa ja auttamisenhaluisessa työyhteisössä vallitsee positiivinen, opettajan jaksamista tukeva ilmapiiri. Jos opettaja ei saa työyhteisöstä tarvitsemaansa tukea, työyhteisö toimii uupumuksen riskitekijänä. Oikeudenmukainen, vastuuta jakava sekä tukea ja palautetta antava rehtori edistää opettajan hyvinvointia, mutta huonona johtajana rehtori voi aiheuttaa uupumusta. Palkitsevat kohtaamiset ja ongelmien ratkaiseminen oppilaiden kanssa tuottaa opettajalle merkityksellisyyden tunnetta. Toisaalta motivoitumattomat tai häiriökäyttäytyvät oppilaat saavat aikaan stressiä ja uupumusta.
Opettajalla on myös mahdollisuus itse edistää omaa työhyvinvointiaan. Tietyt persoonalliset ominaisuudet, joita opettaja voi tietoisesti kehittää, ovat opettajan työssä etuna. Selkeä käyttöteoria, johon opetustyö pohjautuu, selkiyttää työntekoa. Resilienssitaidot auttavat selviytymään muutoksista ja työn voimavaratekijät auttavat jaksamaan työssä. Hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää on osata rentoutua sekä erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan.
Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa työhyvinvoinnin ja työuupumuksen teemoja käsitellään aiempiin tutkimuksiin ja perusteoksiin perustuen. Työhyvinvointi on moninainen käsite, jota tarkastellaan tutkielmassa kokonaisvaltaisena fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen työhyvinvointina muodostamana kokonaisuutena. Tutkielmassa tuodaan työhyvinvoinnin ja työuupumuksen käsitteiden lisäksi esille, millaista opettajan työ nykypäivänä on, sekä opettajan ammattiin usein liitettävä käsite työn imu.
Keskeisimpiä työuupumusta aiheuttavia tekijöitä on opettajien muuttunut työnkuva. Oppimisen haasteet ja työn ulkopuoliset vaatimukset ovat lisääntyneet, mikä yhdessä uudistuneen opetussuunnitelman kanssa aiheuttaa opettajalle lisää työtä ja kiireen tuntua. Fyysisen työympäristön haasteet, kuten sisäilmaongelmat ja huono työergonomia, kasvattivat myös työuupumusriskiä. Toisaalta toimiva fyysinen työympäristö tukee opettajan hyvinvointia.
Työyhteisö, rehtori ja oppilaat voivat toimia joko työhyvinvointia edistävänä tai työuupumusta aiheuttavana tekijänä. Hyväksyvässä, avoimessa, kannustavassa ja auttamisenhaluisessa työyhteisössä vallitsee positiivinen, opettajan jaksamista tukeva ilmapiiri. Jos opettaja ei saa työyhteisöstä tarvitsemaansa tukea, työyhteisö toimii uupumuksen riskitekijänä. Oikeudenmukainen, vastuuta jakava sekä tukea ja palautetta antava rehtori edistää opettajan hyvinvointia, mutta huonona johtajana rehtori voi aiheuttaa uupumusta. Palkitsevat kohtaamiset ja ongelmien ratkaiseminen oppilaiden kanssa tuottaa opettajalle merkityksellisyyden tunnetta. Toisaalta motivoitumattomat tai häiriökäyttäytyvät oppilaat saavat aikaan stressiä ja uupumusta.
Opettajalla on myös mahdollisuus itse edistää omaa työhyvinvointiaan. Tietyt persoonalliset ominaisuudet, joita opettaja voi tietoisesti kehittää, ovat opettajan työssä etuna. Selkeä käyttöteoria, johon opetustyö pohjautuu, selkiyttää työntekoa. Resilienssitaidot auttavat selviytymään muutoksista ja työn voimavaratekijät auttavat jaksamaan työssä. Hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää on osata rentoutua sekä erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]