Alakoulun rehtoreiden käsityksiä pedagogisesta johtamisesta

Abstract

Rehtoreiden rooli koulumaailmassa näyttäytyy tällä hetkellä kiireisenä ja haasteellisena. Rehtorit toimivat koulujensa pedagogisina johtajina ja ovat vastuussa niiden sivistys- ja kasvatustoiminnasta. Samalla heidän tulee pyrkiä jatkuvasti seuraamaan ja ymmärtämään uusiailmiöitä, jotka näkyvät koulun arjessa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää rehtoreiden käsitystä pedagogisesta johtamisesta sekä siitä, miten he sitä työssään toteuttavat. Lisäksi selvitetään kuinka koulunjohtajat kehittävät koulunsa pedagogista toimintaa.

Tutkielmassa käsitellään johtamista ja erityisesti siitä johdettua pedagogista johtamista, joka sidotaan suomalaisen peruskoulun kontekstiin. Tutkimuksen metodologista viitekehystä ohjaa fenomenografinen tutkimusote. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2022 aikana neljältä Etelä-Pohjanmaalla toimivalta rehtorilta (N=4). Aineisto kerättiin teemahaasteluilla ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tuloksissa kävi ilmi, että rehtorit kokevat pedagogisen johtamisen olevan opettajien työn helpottamista, opetuksen tukemista ja oppilaiden oppimisen edistämistä. Käytännössä nämä näkyivät heidän työssään oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin tukemisena, eri lakien ja opetussuunnitelmien noudattamisena ja valvomisena, koulukohtaisen toimintakulttuurin luomisena, yhteistyönä koulun ja kodin välillä sekä opettajien työn tukemisena. Rehtorit myös kokivat tärkeäksi, että koulussa vastuuta jaetaan henkilökunnan osaamisen mukaisesti. Lisäksi he painottivat koulun toiminnan jatkuvaa kehittämistä, henkilöstön kouluttamista ja toimintakulttuurin kehittämistä, jotta koulu säilyttää toimivat toimintamallit ja jotta koulu pysyy yhteiskunnallisessa muutoksessa mukana.

Tutkimus osoitti, että vaikka koulujen välillä saattaa olla paljonkin eroja toimintakulttuureissa ja painotetuissa teemoissa, niin rehtorin työ koulunsa pedagogisena johtajana on koulusta riippumatta hyvin samanlaista. Koulun pedagoginen kehittämistyö nähtiin niin ikään koulusta riippumatta samanlaisena prosessina, jossa painottuu samojen osa-alueiden kehittäminen.