”Juuret siellä Virossa ja tulevaisuus täällä Suomessa” : kerronnallinen tutkimus suomenvirolaisesta kulttuuri-identiteetistä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomenvirolaista kulttuuri-identiteettiä nuoren aikuisen näkökulmasta. Suomessa asuu yli 50 000 virolaista. Suomenvirolaiset muodostavat myös toiseksi suurimman vieraskielisen ryhmän Suomessa. Molemmista näkökulmista tarkasteltuna suomenvirolaiset muodostavat merkittävän kokoisen väestöryhmän. Tästä huolimatta suomenvirolaisia on kuvattu ”näkymättömäksi vähemmistöksi”, sillä he ovat vain vähän esillä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomenvirolaisuutta on jonkin verran käsitelty lingvistisessä- ja maahanmuuttotutkimuksessa. Sen sijaan suomenvirolaista kulttuuri-identiteettiä nuoren aikuisen näkökulmasta ei ole juurikaan tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä suomenvirolaiset nuoret aikuiset liittävät kulttuuriseen identiteettiinsä 2020-luvun Suomessa. Tätä kautta tutkimus pyrkii lisäämään tietoa aiheesta ja edistämään suomenvirolaiseen kulttuuri-identiteettiin tutustumista.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kulttuuri-identiteettiin liittyvistä teorioista ja suomenvirolaisuutta käsittelevän tutkimuksen tarkastelusta. Aineisto koostuu kolmen nuoren suomenvirolaisen aikuisen teemahaastattelusta. Tutkimus on metodologialtaan narratiivinen eli kerronallinen tutkimus. Kerronnallinen tutkimusmetodologia mahdollistaa suomenvirolaisten nuorten aikuisten kulttuuri-identiteettiin liittämien merkitysten syvällisen tarkastelun ja tulkinnan. Kerronnallisuus tässä tutkimuksessa antaa tilaa niille kokemuksille, jotka suomenvirolaiset nuoret aikuiset kokevat itse tärkeäksi kertoa.

Tämän tutkimuksen perusteella suomenvirolaiset nuoret aikuiset ovat heterogeenisiä suhtautumisessaan kulttuuri-identiteetteihinsä ja niihin liittämissään merkityksissä. Merkitykset jakautuvat positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Negatiivisia merkityksiä ovat esimerkiksi pelko viron kielitaidon heikentymisestä sekä häpeän kokemukset omasta identiteetistä Virossa ja/tai Suomessa. Positiivisia merkityksiä ovat esimerkiksi ilo kahden kielen ja kulttuurin omaksi kokemisesta. Tutkimuksessa ilmeni myös vahva piilossa olon -merkitys. Tämän tutkimuksen perusteella suomenvirolaiset nuoret aikuiset kokevat, että valtaväestö ei ole tietoinen heidän kulttuurisen identiteettinsä erilaisuudesta Suomessa.

This Master’s Thesis investigates the cultural identity of Finnish Estonians from the perspective of young adults. Currently there are over 50,000 Estonians living in Finland. Furthermore, the Estonians living in Finland form the second largest group of foreign-language speakers in Finland. From these points of views, the Finnish Estonians constitute a notably large population group in Finland. However, the Finnish Estonians have been described as the “invisible minority”. Even though Finnish Estonians form a large population group, they do not have a strong presence in the Finnish society.

Prior research has focused on Finnish Estonians mainly from the viewpoints of linguistics or immigration. However, the personal views of young adults on their own Finnish Estonian cultural identity has not been yet studied. The purpose of this study is to explore what kind of meanings Finnish Estonian young adults associate with their cultural identity in Finland in 2020s. Consequently, the research aims to increase awareness of the subject and to promote familiarization with Finnish Estonian cultural identity.

The theoretical framework of this thesis first examines cultural identity theory and then moves on to discuss previous research on Finnish Estonians. The research material consists of three thematic interviews with Finnish Estonian young adults. Methodologically, this thesis employs narrative analysis. Besides allowing the Finnish Estonian young adults to describe the experiences that they felt were important to tell, the narrative research methodology also enables the understanding of these experiences.

Based on this research, Finnish Estonian young adults are heterogenous in their attitudes towards their cultural identities and the meanings attached to them. The meanings attached to cultural identity fall into the categories of positive, neutral, and negative meanings. The negative meanings include being afraid of losing the proficiency in Estonian language and being ashamed of one’s identity in Estonia and/or in Finland. Positive meanings include deriving joy from knowing two languages and cultures. The study also revealed strong experiences of feeling unseen or “hidden” as a Finnish Estonian. Based on this study, Finnish Estonian young adults feel that the mainstream population is not aware of the differences in their cultural identity in Finland.