Musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijoiden käsityksiä musiikin luovasta tuottamisesta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän, millaisia käsityksiä suomalaisten musiikkikasvatuksen koulutusta tarjoavien korkeakoulujen musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijoilla on musiikin luovasta tuottamisesta yleisesti sekä sen oppimisesta, opiskelemisesta ja opettamisesta.

Musiikin luova tuottaminen on keskeinen työtapa peruskoulun ja lukion musiikinopetuksessa. Se pitää sisällään monipuolisesti erilaisia luovan tekemisen muotoja, kuten säveltämistä ja improvisointia. Ajankohtaisen kirjallisuuden perusteella musiikin luova tuottaminen on jäänyt hyvin vähäiseksi tai jopa olemattomaksi koulujen musiikinopetuksessa, vaikka sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelman perusteissa sitä on esiintynyt jollain tavalla jo parin vuosikymmenen ajan. Tässä tutkielmassa keskitytään musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijoiden näkökulmaan musiikin luovasta tuottamisesta, joka on jäänyt musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa vähemmälle huomiolle.

Määrittelen pro graduni laadulliseksi tutkimukseksi, jonka lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkielmaa varten tuottamani aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin osallistui viisi (N=5) musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijaa: yksi Jyväskylän yliopistosta, kaksi Oulun yliopistosta sekä kaksi Sibelius-Akatemiasta. Tuottamani aineisto on analysoitu käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää, jonka lopputuloksena muodostui kuvauskategoriajärjestelmä, joka sisältää haastateltavien erilaisia käsityksiä musiikin luovasta tuottamisesta.

Tutkielmani perusteella musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijoilla oli monipuolisia käsityksiä musiikin luovasta tuottamisesta. Ensinnäkin musiikin luova tuottaminen tyypillisimpien osa-alueiden, kuten säveltämisen ja improvisoinnin lisäksi esimerkiksi musiikin kuunteleminen ja kaikki soittaminen liitettiin kirjallisuudesta poiketen samaan osa-alueiden joukkoon. Musiikin luova tuottaminen koettiin lähtökohtaisesti mielekkäänä toimintana, mutta toisinaan myös hieman haasteellisena. Aiempi harrastuneisuus ja oma-aloitteisuus musiikin luovassa tuottamisessa vaikuttaisivat tarjoavan hyvän pohjan sen kehittämiselle musiikkikasvatuksen koulutuksessa. Käsitykset musiikkikasvatuksen koulutusohjelmien tarjoamista musiikin luovan tuottamisen ja sen opettamisen valmiuksista olivat pitkälti linjassa koulutusta ohjaavien asiakirjojen kanssa eli opiskelijat kokivat opintojen tarjonneen enimmäkseen hyviä valmiuksia musiikin luovaan tuottamiseen ja sen opettamiseen. Haastateltavien käsitykset musiikin luovan tuottamisen opettamisesta liittyivät enimmäkseen opetusta helpottaviin ja vaikeuttaviin tekijöihin, mutta myös heidän omiin käsityksiinsä itsestään musiikin luovan tuottamisen opettajina.

In this master’s thesis I will examine the conceptions of Finnish universities graduate level music education students regarding creative music making. I am also interested in their understandings of learning, studying and teaching creative music making.

Creative music making is one of the essential methods of teaching music in Finnish primary, middle and high schools. It includes multiple diverse ways of creating music such as composing and improvisation. According to recent studies creative music making has been very minor or even nonexistent in everyday music education, although it has appeared in Finnish curriculums one way or another for the past few decades. This thesis will focus on graduate level music education students’ conceptions of creative music making, which has not been discussed recently at least in Finnish music education research literature.

I’m defining my master’s thesis as qualitative research with a phenomenographic approach. The research material for this study was collected from five (N=5) semi-structured thematic interviews of graduate level music education students: one from University of Jyväskylä, two from University of Oulu and two from Sibelius Academy. The research material was analyzed using phenomenographic analysis method which resulted in an outcome space that contains interviewees’ different conceptions of creative music making.

According to this thesis the graduate level music education students had varied understandings of creative music making. Firstly, creative music making wasn’t only defined by the most common ways of creating music such as composing and improvising. In contrast to the research literature participants of this study also linked ways like listening to music and all kinds of playing to the same group. Creative music making was also mostly considered as meaningful activity although at times it was perceived to be challenging. It seems that previous initiative in creative music making can provide a good foundation for its further development in music education studies. Conceptions regarding the readiness for creative music making and its teaching offered by music education studies were largely consistent with the documents guiding these educational programs. Interviewees felt that their studies of music education offered mostly good skills for creative music making and its teaching in schools. Understandings regarding teaching creative music making were mostly divided to factors that either facilitate teaching or make teaching more difficult. Participants also had some conceptions of themselves as teachers of creative music making.