Ihmiselämän arvo : miten taloustiede asettaa hinnan ihmiselämälle?
Alaiso, Riku (2022-06-14)
Alaiso, Riku
R. Alaiso
14.06.2022
© 2022 Riku Alaiso. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206142783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206142783
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on perehtyä ihmiselämän arvon taloustieteellisen määrittämisen teoriaan, ja arvioida sen pohjalta erilaisten ihmiselämän arvoon liittyvien artikkelien ja raporttien metodologiaa. Tutkielmassa pyritään perustelemaan, että miksi ihmiselämän arvon määrittäminen on relevanttia monia taloudellisia ja poliittisia päätöksiä tehdessä.
Tutkielmassa tarkasteltavia taloustieteellisiä malleja ihmiselämän arvottamiseksi ovat inhimillisen pääoman malli, maksuvalmiuteen perustuva malli, maksuvalmiusperusteisesti uudelleenmuotoiltu inhimillisen pääoman malli sekä laatuvakioitujen elinvuosien malli. Inhimillisen pääoman mallissa henkilön elämän arvon määritellään olevan yhteiskunnan kannalta hänen tuottavuutensa. Maksuvalmiuteen perustuvassa mallissa lasketaan henkilön tilastollisen elämän arvo tarkastelemalla hänen maksuvalmiuttaan tai valmiutta hyväksyä korvaus kuolemisen riskin muutoksesta. Maksuvalmiusperusteisesti uudelleenmuotoillussa inhimillisen pääoman mallissa määritetään henkilön tilastollisen elämän arvo tarkastelemalla henkilön maksuvalmiutta kuolemasta seuraavan tulevaisuuden tulojen menettämisen riskin pienentämiseksi. Laatuvakioitujen elinvuosien (QALY) mallin avulla on mahdollista määrittää arvo eri terveydentilassa vietetyille elinvuosille.
Maksuvalmiuteen perustuvat tilastollisen elämän määrittämisen mallit pohjautuvat vahvimmin hyvinvointitaloustieteeseen, sillä maksuvalmiutta kuolemisen riskin muutoksesta tarkastelemalla voidaan nähdä, että onko Pareto-parannus mahdollinen. Inhimilliseen pääomaan hyvinvointitaloustieteellinen perusta on heikompi, mutta se on yleisesti käytössä, sillä sen käyttämiseen tarvittavaa ansiotulodataa on helposti saatavilla. Laatuvakioituja elinvuosia käytetään terveydenhuollon kustannus-hyötyanalyyseissä, mutta menetelmässä ei itsessään voi määrittää ihmiselämän arvoa, sillä laatuvakoidun elinvuoden arvon laskemiseksi tulee olla valmiiksi jollakin muulla metodilla määritetty arvo kokonaiselle ihmiselämälle.
Taloustieteen ulkopuolisista kysymyksiä, joissa ihmiselämän arvottaminen on relevanttia, joita tutkielmassa tarkastellaan ovat terveydenhuollon ja tieturvallisuuden parantamisen resurssien kohdentamiseen käytettyjen kustannus-hyötyanalyysien taustalla olevat arviot ihmiselämän arvosta, sekä päihteiden käytön aiheuttamien välillisten kustannusten määrittäminen.
Tutkielmassa tarkasteltavia taloustieteellisiä malleja ihmiselämän arvottamiseksi ovat inhimillisen pääoman malli, maksuvalmiuteen perustuva malli, maksuvalmiusperusteisesti uudelleenmuotoiltu inhimillisen pääoman malli sekä laatuvakioitujen elinvuosien malli. Inhimillisen pääoman mallissa henkilön elämän arvon määritellään olevan yhteiskunnan kannalta hänen tuottavuutensa. Maksuvalmiuteen perustuvassa mallissa lasketaan henkilön tilastollisen elämän arvo tarkastelemalla hänen maksuvalmiuttaan tai valmiutta hyväksyä korvaus kuolemisen riskin muutoksesta. Maksuvalmiusperusteisesti uudelleenmuotoillussa inhimillisen pääoman mallissa määritetään henkilön tilastollisen elämän arvo tarkastelemalla henkilön maksuvalmiutta kuolemasta seuraavan tulevaisuuden tulojen menettämisen riskin pienentämiseksi. Laatuvakioitujen elinvuosien (QALY) mallin avulla on mahdollista määrittää arvo eri terveydentilassa vietetyille elinvuosille.
Maksuvalmiuteen perustuvat tilastollisen elämän määrittämisen mallit pohjautuvat vahvimmin hyvinvointitaloustieteeseen, sillä maksuvalmiutta kuolemisen riskin muutoksesta tarkastelemalla voidaan nähdä, että onko Pareto-parannus mahdollinen. Inhimilliseen pääomaan hyvinvointitaloustieteellinen perusta on heikompi, mutta se on yleisesti käytössä, sillä sen käyttämiseen tarvittavaa ansiotulodataa on helposti saatavilla. Laatuvakioituja elinvuosia käytetään terveydenhuollon kustannus-hyötyanalyyseissä, mutta menetelmässä ei itsessään voi määrittää ihmiselämän arvoa, sillä laatuvakoidun elinvuoden arvon laskemiseksi tulee olla valmiiksi jollakin muulla metodilla määritetty arvo kokonaiselle ihmiselämälle.
Taloustieteen ulkopuolisista kysymyksiä, joissa ihmiselämän arvottaminen on relevanttia, joita tutkielmassa tarkastellaan ovat terveydenhuollon ja tieturvallisuuden parantamisen resurssien kohdentamiseen käytettyjen kustannus-hyötyanalyysien taustalla olevat arviot ihmiselämän arvosta, sekä päihteiden käytön aiheuttamien välillisten kustannusten määrittäminen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34186]