Implanttihoitojen yleiset riskitekijät
Puolitaival, Jouni (2022-06-01)
J. Puolitaival
01.06.2022
© 2022 Jouni Puolitaival. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206012505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206012505
Tiivistelmä
Tutkielma on katsaus hammasimplanttihoitojen systeemisiin riskitekijöihin ja suhteellisiin kontraindikaatioihin. Tutkielmassa käsitellään eri sairauksia, lääkityksiä sekä elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat negatiivisesti implanttihoitoihin. Ensisijaisena tavoitteena on saada tietoa mahdollisten riskitekijöiden vaikutuksesta implanttihoitojen ennusteeseen. Toissijaisesti etsitään tietoa näiden tekijöiden vaikutuksesta peri-implanttikudoksiin.
Tutkielman aineisto haettiin systemaattisesti PubMed-tietokannasta. Ensisijaisesti haettiin kliinisiä tutkimuksia sekä meta-analyysejä. Kirjallisuushauissa mukaan otettiin korkeintaan kymmenen vuotta vanhat julkaisut. Ulkopuolelle rajattiin ehdottomat kontraindikaatiot sekä paikalliset riskitekijät.
Käsiteltävinä mahdollisina systeemisinä riskitekijöinä ovat tupakointi, diabetes, osteoporoosi, systeemilääkitykset sekä sädehoito. Lisäksi tietoa haettiin muista tekijöistä, joista tutkimusta on tehty vähemmän. Aineiston perusteella implantoinnin ennusteeseen vaikuttaviksi riskitekijöiksi todettiin tupakointi, diabetes ja sädehoito. Alkoholinkäytöllä, depressiolla, penisilliiniallergialla sekä SSRI- ja PPI-lääkityksillä saattaa olla yhteys implantin menetykseen. Lisäksi positiivinen korrelaatio löydettiin tiettyjen yhden nukleotidin polymorfismien ja implantin menetyksen välille. Osteoporoosi ei näytä heikentävän implantin ennustetta, mutta voi lisätä marginaalista luukatoa implantin ympärillä. Myös hepatiitti voi olla yhteydessä patologisiin muutoksiin peri-implanttikudoksessa. Oraalinen bisfosfonaattilääkitys ei korreloinut merkitsevästi implantin menetyksen kanssa.
Tutkielman aineisto haettiin systemaattisesti PubMed-tietokannasta. Ensisijaisesti haettiin kliinisiä tutkimuksia sekä meta-analyysejä. Kirjallisuushauissa mukaan otettiin korkeintaan kymmenen vuotta vanhat julkaisut. Ulkopuolelle rajattiin ehdottomat kontraindikaatiot sekä paikalliset riskitekijät.
Käsiteltävinä mahdollisina systeemisinä riskitekijöinä ovat tupakointi, diabetes, osteoporoosi, systeemilääkitykset sekä sädehoito. Lisäksi tietoa haettiin muista tekijöistä, joista tutkimusta on tehty vähemmän. Aineiston perusteella implantoinnin ennusteeseen vaikuttaviksi riskitekijöiksi todettiin tupakointi, diabetes ja sädehoito. Alkoholinkäytöllä, depressiolla, penisilliiniallergialla sekä SSRI- ja PPI-lääkityksillä saattaa olla yhteys implantin menetykseen. Lisäksi positiivinen korrelaatio löydettiin tiettyjen yhden nukleotidin polymorfismien ja implantin menetyksen välille. Osteoporoosi ei näytä heikentävän implantin ennustetta, mutta voi lisätä marginaalista luukatoa implantin ympärillä. Myös hepatiitti voi olla yhteydessä patologisiin muutoksiin peri-implanttikudoksessa. Oraalinen bisfosfonaattilääkitys ei korreloinut merkitsevästi implantin menetyksen kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34329]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/