Majuri Sarastien sotilasmijöön kerronnan teemat ja tyylit ja niiden esilletulo Väinö Linnan teoksen Sotaromaanin retoriikassaa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Väinö Linnan Sotaromaanin kerronnan teemoja ja tyylejä majuri Sarastien johtaman pataljoonan (n.1000 miestä) konekiväärikomppanian (n. 120 miestä) yhden noin kolmikymmenjäsenisen joukkueen sotatietä koko jatkosodan ajalta (n.20.6.1941–5.9.1944). Samalla tutkitaan, ovatko ne Sotaromaanin tekstit, jotka on jätetty pois Tuntemattomasta sotilaasta, heikentäneet sen teemojen vaikuttavuutta.

Teoksen tutkittu aineisto käsittää yhteensä 32 miljöön henkilöön sidottua esimerkkiä sekä kolme Tuntemattomasta sotilaasta poisjätettyä pitkähköä esimerkkiä, (kukin n. yksi sivu). Tutkittu sivumäärä on noin 240.Tutkimuksen analysoinnissa käytetään Chatmanin luomaa ”Booth-Chatmanin” mallia (Chatman ym.). Malli on sopiva erityisesti fiktiivisten kertomusten analysointiin. Tutkimuksen olennaisina perusprinsiippeinä käytetään teoksen Narrative Theoryn johdannon, ”Narrative as Rhetoric” (Phelan & Rabinowitz), kuutta ohjetta.

Teoksen retoriikka perustuu dialogiin siten, että jokainen tilanne on muokattu oman itsensä näköiseksi. Tyyli vaihtelee mestarin jäljiltä arkiproosasta tragediaan. Sotilaitten kotialueiden murteet osoittavat voimansa. Kertojan tietämys sodasta on ylivertainen. Nämä ovat pääsyyt siihen, että useimmat lukijat pitävät fiktiivistä teosta niin todenmukaisena.

Tutkimuksen tulkinnan tuloksena esitetään 20 teemaa, joista kansallisia teemoja on 14 (vaikuttavana koko kansassa) ja muita teemoja kuusi kappaletta (vaikuttavat lähinnä tilanne- ja taistelukohtaisesti).

Läpi teoksen vaikuttavina teemoina ovat kansallisissa teemoissa herraviha ja -iva, ja ne ovat vaikutuksiltaan rinnasteisia ylijohdon arvosteluun. Seuraavana tasona ovat saksalaisvastaisuus ja sodanvastaisuus. Omien sotilaiden teloituksia ei ymmärretä ollenkaan. Isänmaan puolustaminen on hyvä asia ja tällöin omia sotilaita suojaava ja pelastava sankaruus on tunnustuksen arvoinen.

Muiden teemojen hallitsevina käsitteinä ovat huumori ja ryhmätasolta alkava hyvä tilanteemukainen johtaminen. Nämä kaksi teemaa ovat ehdottoman tärkeitä joukon taistelutahdon luomisessa ja ylläpidossa.

Teos asettaa Tuntemattomasta sotilaasta poisjätetyistä Sotaromaanin teksteistä vaikuttavimmaksi ylijohdon valehtelun sodankestoajasta. Ylijohto ei katkaissut lentoa huhulta, joka kertoi sodan kestoksi kolme viikkoa. Hyökkäyssodan lopulla tapahtunut kahden oman sotilaan teloitus johti siihen, että rintamasotilaan luottamus herroihin loppui tyystin. Samalla viimeinenkin runebergiläinen ihannoiva isänmaallisuus haihtui ja asenne muuttui realistiseksi.