”Kukapa muukalaisista merimiehistä olisi välittänyt” : Toivo Waltarin teosten pohjalta muodostuva kuva suomalaisten merimiesten yhteiskunnallisesta asemasta vuosina 1900–1930
Luokkala, Milla (2022-06-03)
M. Luokkala
03.06.2022
© 2022 Milla Luokkala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206032583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206032583
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on Suomen Merimieslähetysseuran merimiespastorin, matkasaarnaajan ja merimieslähetysjohtajan Toivo Waltarin teosten pohjalta muodostuva kuva suomalaisten merimiesten yhteiskunnallisesta asemasta vuosina 1900–1930. Toivo Waltari oli Merimieslähetysseuran työntekijä vuodesta 1902 vuoteen 1928 asti. Hän pääsi töissä ollessaan niin merimiespastorina Hampurissa kuin matkasaarnaajana kotimaassa sekä viimeisimpänä Merimieslähetysseuran johtajana näkemään laaja-alaisesti merimiesten olosuhteita.
Tutkielmani päälähteinä toimivat laaja-alaisen Waltarin teosten läpikäynnin saattelemana useat Waltarin teokset, joita hän on julkaissut Suomen Merimieslähetysseuran nimissä. Yhtä lailla lähteinä toimivat Toivo Waltarin julkaisut Suomen Merimieslähetysseuran Merimiehen Ystäwä -lehdissä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälainen on Toivo Waltarin näkökulmasta suomalaisten merimiesten yhteiskunnallinen asema vuosina 1900–1930? 2) Millaista on merimieslähetyksen ja suomalaisten merimiesten välinen vuorovaikutus Toivo Waltarin kuvailemana? Tutkielmassani hahmottelen Toivo Waltarin ajatuksia merimiesten yhteiskunnallisesta asemasta ja olosuhteista, ja siitä millaisena hän näkee Merimieslähetysseuran ja merimiesten yhteen kietoutuvan vuorovaikutuksen. Tutkielmassani käytän metodina lähilukua eli työni keskiössä on aineiston tarkka tekstianalyysi lähdekriittisesti.
Suomalainen merimies saattoi kohdata monenlaisia vaaroja ja ongelmia lähtiessään maailmalle, niin laivoilla kuin satamakaupunkien merimieskortteleissa. Merimieslähetysseura merimiespastoreineen toimi merimiesten keskuudessa ulkomaiden satamissa. Ulkomaiden satamissa merimiesten vapaa-ajan vietosta kamppailivat satamien monenlaiset houkutukset ja toisaalta Merimieslähetysseuran tarjoamat vaihtoehtoiset ajanvietteet. Merimieslähetysseura toimi merimiesten ja heidän omaistensa välikätenä yhteydenpidossa, jotta merimiehet eivät erkaantuisi kotimaasta. Toivo Waltarille toiminta merimiesten parhaaksi merkitsi monia eri toimia heidän avustamisekseen. Toisaalta Waltari havaitsi merimiesten keskuudessa monenlaista suhtautumista Merimieslähetysseuran työtä kohtaan. Ei ollut yksistään Merimieslähetysseurasta riippuvaista avustustyön onnistuminen, vaan merimiehillä näyttäisi olevan oma roolinsa vuorovaikutuksessa Merimieslähetysseuran kanssa.
Merimiespastorin työssä Waltari havaitsi monenlaisia ongelmakohtia, joista merimiesten moraaliin liittyvät kysymykset olivat keskeisimpiä. Näihin liittyvät muun muassa merimiesten alkoholin käyttäminen ja asumisolosuhteet. Merimiesten elämänolosuhteiden ympärille kotimaassa, laivoilla mutta erityisesti ulkomaiden satamissa kiteytyy merimiespastoreiden toimintojen haasteet. Lopulta merimiespastori oli Merimieslähetysseuran työntekijänä yrittämässä tarjota merimiehille vaihtoehdon, johon tarttua, jos itse sitä halusivat.
Tutkielmani päälähteinä toimivat laaja-alaisen Waltarin teosten läpikäynnin saattelemana useat Waltarin teokset, joita hän on julkaissut Suomen Merimieslähetysseuran nimissä. Yhtä lailla lähteinä toimivat Toivo Waltarin julkaisut Suomen Merimieslähetysseuran Merimiehen Ystäwä -lehdissä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälainen on Toivo Waltarin näkökulmasta suomalaisten merimiesten yhteiskunnallinen asema vuosina 1900–1930? 2) Millaista on merimieslähetyksen ja suomalaisten merimiesten välinen vuorovaikutus Toivo Waltarin kuvailemana? Tutkielmassani hahmottelen Toivo Waltarin ajatuksia merimiesten yhteiskunnallisesta asemasta ja olosuhteista, ja siitä millaisena hän näkee Merimieslähetysseuran ja merimiesten yhteen kietoutuvan vuorovaikutuksen. Tutkielmassani käytän metodina lähilukua eli työni keskiössä on aineiston tarkka tekstianalyysi lähdekriittisesti.
Suomalainen merimies saattoi kohdata monenlaisia vaaroja ja ongelmia lähtiessään maailmalle, niin laivoilla kuin satamakaupunkien merimieskortteleissa. Merimieslähetysseura merimiespastoreineen toimi merimiesten keskuudessa ulkomaiden satamissa. Ulkomaiden satamissa merimiesten vapaa-ajan vietosta kamppailivat satamien monenlaiset houkutukset ja toisaalta Merimieslähetysseuran tarjoamat vaihtoehtoiset ajanvietteet. Merimieslähetysseura toimi merimiesten ja heidän omaistensa välikätenä yhteydenpidossa, jotta merimiehet eivät erkaantuisi kotimaasta. Toivo Waltarille toiminta merimiesten parhaaksi merkitsi monia eri toimia heidän avustamisekseen. Toisaalta Waltari havaitsi merimiesten keskuudessa monenlaista suhtautumista Merimieslähetysseuran työtä kohtaan. Ei ollut yksistään Merimieslähetysseurasta riippuvaista avustustyön onnistuminen, vaan merimiehillä näyttäisi olevan oma roolinsa vuorovaikutuksessa Merimieslähetysseuran kanssa.
Merimiespastorin työssä Waltari havaitsi monenlaisia ongelmakohtia, joista merimiesten moraaliin liittyvät kysymykset olivat keskeisimpiä. Näihin liittyvät muun muassa merimiesten alkoholin käyttäminen ja asumisolosuhteet. Merimiesten elämänolosuhteiden ympärille kotimaassa, laivoilla mutta erityisesti ulkomaiden satamissa kiteytyy merimiespastoreiden toimintojen haasteet. Lopulta merimiespastori oli Merimieslähetysseuran työntekijänä yrittämässä tarjota merimiehille vaihtoehdon, johon tarttua, jos itse sitä halusivat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37125]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/