Exploring safety of preparatory classrooms through the experiences of children
Roti, Magdalena (2022-06-15)
Roti, Magdalena
M. Roti
15.06.2022
© 2022 Magdalena Roti. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152915
Tiivistelmä
Studies emphasise how all learners deserve to learn and grow in a safe learning space while it is considered one of the highest priorities of educational contexts. The voices of teaching personnel often come to the surface more accessibly instead of the voices of pupils increasing the need for research from their perspectives.
Theoretical framework revolves around the definitions of safe classroom spaces from the stand-point of three dimensions; physical, social, and pedagogical safety. Physical safety focuses on the tangible elements of classrooms, the security measures, and the learning opportunities spaces offer. Social safety encapsulates the quality of relationships with peers, the support and acceptance describing these interactions, and the influence of similarities fellow classmates may share. Pedagogical safety touches the aspects of teachers being available and sources for their pupils while acknowledging their diversities.
The aim was to explore what physical, social and pedagogical classroom safety had constituted of for preparatory classroom children in Finland based on their experiences. Six children with asylum-seeking background participated via thematic interviews. Data was analysed applying elements from both theory-driven and data-driven content analyses.
Based on the results, the most significant categories were: a learner-friendly environment, “more than a classroom”, balanced and interoperable peer dynamics, both-sided loving interaction, and teacher as a source. A learner-friendly environment gave new learning experiences to pupils prioritizing resources for them. Peers having commonalities, peers showing dependency and peer relations being influenced by familiar people were identified. The caring of teachers was experienced by the equal treatment of pupils while teachers provided their presence and availability to their pupils continuously. While exploring safety through these dimensions, it is important to remember how safety is also more than just these components; it is about a sense of belonging and acceptance. At the core of safety seems to be reciprocity and dynamism, which are two interactive aspects that have to be considered during research on safety. Tutkimukset korostavat, kuinka kaikki oppijat ansaitsevat oppia ja kasvaa turvallisessa oppimisympäristössä, samanaikaisesti kun sitä pidetään yhtenä koulutusympäristön tärkeimmistä prioriteeteista. Oppilaiden äänten vähäisyys aiheesta lisäsi tämän tutkimuksen tarvetta.
Teoreettinen viitekehys käsittelee turvallisten luokkaympäristöjen määritelmiä kolmesta ulottuvuudesta; fyysisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta. Fyysinen ulottuvuus keskittyy luokkahuoneiden konkreettisiin elementteihin, turvatoimiin sekä tilojen tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin. Sosiaalinen turvallisuus kiteyttää ikätovereiden välisten suhteiden laadun, näitä vuorovaikutuksia kuvaavan tuen ja hyväksynnän sekä luokkatovereiden välisten samankaltaisuuksien vaikutuksen. Pedagoginen ulottuvuus liittyy siihen, kuinka käytettävissä opettajat ovat oppilaita varten olemalla myös moniulotteinen lähde, mistä oppilaat voivat ammentaa turvaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mistä valmistavan opetuksen luokkien fyysinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus koostuu lasten kokemusten perusteella Suomessa. Kuusi turvapaikanhakijataustaista lasta osallistui teemahaastatteluihin. Aineisto analysoitiin hyödyntäen elementtejä sekä teorialähtöisestä että aineistolähtöisestä sisällönanalyysistä.
Esilletulleista tutkimustuloksista merkittävimmiksi kategorioiksi muodostuivat: oppilasystävällinen ympäristö, enemmän kuin luokkahuone, tasapainoinen ja yhteentoimiva vertaisdynamiikka, molemminpuolinen rakastava vuorovaikutus sekä opettaja lähteenä. Oppilasystävällinen ympäristö antoi uusia oppimiskokemuksia priorisoimalla oppilaille tarkoitettuja resursseja. Vertaisia yhdistävät ominaisuudet, heidän välinen riippuvuus ja vertaissuhteet, jotka saivat vaikutuksia lapsille tutuilta henkilöiltä, olivat tunnistettavissa. Opettajien välittäminen koettiin yhdenvertaisella kohtelulla samalla kun aikuiset olivat jatkuvasti läsnä ja käytettävissä. Vaikka turvallisuutta tarkasteltiin näiden ulottuvuuksien kautta, on muistettava turvallisuuden olevan enemmän kuin osiensa summa; se on yhteenkuuluvuutta ja hyväksymistä. Turvallisuuden ytimessä näyttää olevan vastavuoroisuus ja dynaamisuus, huomauttamassa ilmiön interaktiivisesta aspektista
Theoretical framework revolves around the definitions of safe classroom spaces from the stand-point of three dimensions; physical, social, and pedagogical safety. Physical safety focuses on the tangible elements of classrooms, the security measures, and the learning opportunities spaces offer. Social safety encapsulates the quality of relationships with peers, the support and acceptance describing these interactions, and the influence of similarities fellow classmates may share. Pedagogical safety touches the aspects of teachers being available and sources for their pupils while acknowledging their diversities.
The aim was to explore what physical, social and pedagogical classroom safety had constituted of for preparatory classroom children in Finland based on their experiences. Six children with asylum-seeking background participated via thematic interviews. Data was analysed applying elements from both theory-driven and data-driven content analyses.
Based on the results, the most significant categories were: a learner-friendly environment, “more than a classroom”, balanced and interoperable peer dynamics, both-sided loving interaction, and teacher as a source. A learner-friendly environment gave new learning experiences to pupils prioritizing resources for them. Peers having commonalities, peers showing dependency and peer relations being influenced by familiar people were identified. The caring of teachers was experienced by the equal treatment of pupils while teachers provided their presence and availability to their pupils continuously. While exploring safety through these dimensions, it is important to remember how safety is also more than just these components; it is about a sense of belonging and acceptance. At the core of safety seems to be reciprocity and dynamism, which are two interactive aspects that have to be considered during research on safety.
Teoreettinen viitekehys käsittelee turvallisten luokkaympäristöjen määritelmiä kolmesta ulottuvuudesta; fyysisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta. Fyysinen ulottuvuus keskittyy luokkahuoneiden konkreettisiin elementteihin, turvatoimiin sekä tilojen tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin. Sosiaalinen turvallisuus kiteyttää ikätovereiden välisten suhteiden laadun, näitä vuorovaikutuksia kuvaavan tuen ja hyväksynnän sekä luokkatovereiden välisten samankaltaisuuksien vaikutuksen. Pedagoginen ulottuvuus liittyy siihen, kuinka käytettävissä opettajat ovat oppilaita varten olemalla myös moniulotteinen lähde, mistä oppilaat voivat ammentaa turvaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mistä valmistavan opetuksen luokkien fyysinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus koostuu lasten kokemusten perusteella Suomessa. Kuusi turvapaikanhakijataustaista lasta osallistui teemahaastatteluihin. Aineisto analysoitiin hyödyntäen elementtejä sekä teorialähtöisestä että aineistolähtöisestä sisällönanalyysistä.
Esilletulleista tutkimustuloksista merkittävimmiksi kategorioiksi muodostuivat: oppilasystävällinen ympäristö, enemmän kuin luokkahuone, tasapainoinen ja yhteentoimiva vertaisdynamiikka, molemminpuolinen rakastava vuorovaikutus sekä opettaja lähteenä. Oppilasystävällinen ympäristö antoi uusia oppimiskokemuksia priorisoimalla oppilaille tarkoitettuja resursseja. Vertaisia yhdistävät ominaisuudet, heidän välinen riippuvuus ja vertaissuhteet, jotka saivat vaikutuksia lapsille tutuilta henkilöiltä, olivat tunnistettavissa. Opettajien välittäminen koettiin yhdenvertaisella kohtelulla samalla kun aikuiset olivat jatkuvasti läsnä ja käytettävissä. Vaikka turvallisuutta tarkasteltiin näiden ulottuvuuksien kautta, on muistettava turvallisuuden olevan enemmän kuin osiensa summa; se on yhteenkuuluvuutta ja hyväksymistä. Turvallisuuden ytimessä näyttää olevan vastavuoroisuus ja dynaamisuus, huomauttamassa ilmiön interaktiivisesta aspektista
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34329]