Kehityksellinen kielihäiriö ja lähikouluperiaatteen mukaiset tukitoimet

Abstract

Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kieli ei kehity iän tai kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Kielelliset haasteet näyttäytyvät lapsella, jolla on kehityksellinen kielihäiriö, yksilöllisesti kielen eri osa-alueilla. Kielihäiriön yleiset piirteet ovat samat, mutta esimerkiksi lapsen persoona ja ympäristö muovaavat niitä ilmenemismuodoiltaan erilaisiksi. Uusien tietojen ja taitojen omaksuminen tapahtuu usein kielen ja vuorovaikutuksen kautta, ja siksi kielelliset vaikeudet voivat haastaa oppimista moniulotteisesti. Oppiminen voi liittyä lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, koulussa opetettaviin oppiaineisiin sekä sosiaalisiin taitoihin. Kehitykselliseen kielihäiriöön voi linkittyä erilaisia haasteita tunne-elämässä ja vertaissuhteissa, joille olennaisten taitojen oppimista kieli mahdollistaa.

Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kehityksellistä kielihäiriötä osana inklusiivista perusopetusta. Inkluusio korostaa kaikkien oppilaiden osallisuutta ja tasa-arvoa, ja pyrkii tuomaan oppilaat osaksi lähikouluja tuen tarpeeseen katsomatta. Lähikoulujen tukitoimet eivät kuitenkaan saisi olla yksin erityisopettajien varassa, vaan kaikkien opettajien tulisi kyetä vastaamaan tukitarpeisiin. Tuen tarpeen kasvaessa myös kielelliset haasteet ovat nousseet näkyväksi osaksi perusopetusta. Opettajien on tärkeää tiedostaa kehityksellisen kielihäiriön laaja-alaisuus, ja huomioida se asiaan kuuluvalla sensitiivisyydellä ja ammattitaidolla myös opettaessa. Tutkielmassa käsitellään kehitykselliselle kielihäiriölle tyypillisiä haasteita, sekä sellaisen oppilaan tukemista, jolla on kehityksellinen kielihäiriö. Aihetta lähestytään koulun konkreettisten tukikeinojen sekä huoltajien, opettajien ja muiden ammattilasten välisen yhteistyön näkökulmista. Mitä sitoutuneempia oppilaan ympäröivät aikuiset ovat rakentamaan ja toteuttamaan tukea yhdessä, sitä moniulotteisempaa tuki on.

When it comes to developmental language disorder, linguistic skills do not develop in line with age or cognitive development. Challenges can vary individually between different aspects of the language. The general characteristics of a developmental language disorder are the same, but personality and environment of the child, for example, shape them to appear differently. Absorbing new knowledge and skills happens via language and interaction, and that is why linguistic difficulties can challenge learning multidimensionally. Learning can relate to reading and writing, school subjects as well as social skills. Developmental language disorder can be linked to various challenges in emotional life and peer relations, for which language is an essential skill to learn.

This bachelor’s thesis reviews developmental language disorder as a part of inclusive basic education. Inclusion emphasizes the involvement and equality of all pupils, and aims to bring pupils into neighborhood schools, regardless of their need for support. However, the skills and support of special education teachers is often not enough to cover sufficient support in neighborhood schools — all teachers should be able to provide it. As the need for support has increased, linguistic challenges have also become a visible part of basic education. It is important for teachers to be aware of the wide range of developmental language disorder, and to take it into account with sensitivity and professionalism when teaching. The thesis discusses typical challenges of developmental language disorder, as well as supporting a pupil who has developmental language disorder. The topic is approached from the perspectives of concrete school support measures, and the cooperation between guardians, teachers, and other professionals. The more committed the adults around the pupil are to building and implementing support together, the more multidimensional the support will be.