Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden suhtautuminen inkluusioon

Abstract

Inkluusioon liittyvää tutkimusta on toteutettu vuosien saatossa runsaasti monista eri näkökulmista. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että käsitteenmäärittelyssä, inkluusion toteutuksessa sekä siihen liittyvissä asenteissa on yhä eroja. Vaikka opettajien asenteita suhteessa inkluusioon on tutkittu ja niiden merkitys inkluusion käytännön toteutumisen näkökulmasta on tiedostettu, varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta tutkimusta on tehty vähemmän. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat perustelevat suhtautumistaan inkluusioon sekä mitä he kertovat inkluusiosta varhaiskasvatuksessa.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jota toteutetaan narratiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto koostuu varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kirjallisista vastauksista, joita tarkastellaan narratiiveina ja analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistonkeruu on tapahtunut osana Oppija oikeus — opettajan taito -hanketta (2018–2021).

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä avataan inkluusion taustaa, käsitteen moninaisuutta, varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelemista sekä inkluusiota varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tähän liittyen tutkielmassa käsitellään lapsen kehityksen ja oppimisen tukea varhaiskasvatuksessa sekä tuen kolmiportaisuutta. Lopuksi otetaan vielä katsaus opettajien inkluusioon liittyviin asenteisiin erityisesti siitä näkökulmasta, mitkä tekijät voivat vaikuttaa asenteiden muodostumiseen sekä millaisia asenteita varhaiskasvatuksen opettajilla on aiemman tutkimuksen perusteella suhteessa inkluusioon.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat perustelevat omaa suhtautumistaan inkluusioon henkilökunnan ja lapsen näkökulmista. Henkilökunnan näkökulmasta omaa suhtautumista perusteltiin kokemusten, henkilökuntaan liittyvien tekijöiden sekä resurssien kautta. Lapsen näkökulmasta opiskelijat perustelivat suhtautumistaan viitaten lapsen näkökulmasta koettuihin hyötyihin ja haittoihin sekä lapsen oikeuteen. Tulokset osoittivat, että opiskelijat perustelevat henkilökohtaista suhtautumistaan yleensä useammalla kuin yhdellä tekijällä. Toisen tutkimuskysymyksen suhteen tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kertovat inkluusiosta varhaiskasvatuksessa inkluusion käytännön toteutumisen, ehtojen sekä oman suhtautumisensa näkökulmista. Erityisesti vastauksissa korostuivat käytännön toteutumiseen liittyvät kertomukset.

Over the years, research on inclusion has been conducted from a wide variety of perspectives. Studies show that there are many differences about definitions and implementations of inclusion and attitudes towards it. Although there are studies about teachers’ attitudes towards inclusion and how they play a significant role in the practical implementations of inclusion, there are less studies about early childhood education teachers’ perspective. The purpose of this master’s thesis is to find out how early childhood education teacher students explain their attitudes towards inclusion and what they tell about inclusion in early childhood education.

This is a qualitative study done with a narrative research approach. Research material contains early childhood education teacher students’ written answers that are seen as narratives and analyzed by data-driven content analysis. This research material had been collected as a part of a Finnish research project (Oppijan oikeus — opettajan taito, 2018–2021).

The theoretical framework of this study describes the background and diverse definitions of inclusion. It also talks about studying to become an early childhood education teacher and what inclusion is like in Finnish early childhood education. With reference to this it describes pedagogical support and three-tiered support system in Finnish early childhood education. The last thing in this theoretical framework is teachers’ attitudes towards inclusion. It looks at the factors that may influence the formation of attitudes and early childhood education teachers’ attitudes towards inclusion.

The results showed that early childhood teacher students explain their attitudes towards inclusion by aspects of staff and children. While talking about staff’s aspect they talked about experiences, staff related factors and resources. Children’s aspect involved references to benefits and harms associated to inclusion and rights of the children. These results showed that students usually explain their attitudes with more than one factor. Regarding the second research question, results showed that students talked about inclusion in early childhood education by practical implementations, terms and by their personal attitudes. These answers mostly emphasized the practical implementations associated to early childhood education.