Näkymätöntä arkkitehtuuria ympärillämme : kuuloympäristön esteettömyys ja rakennetun ympäristön vaaliminen

Abstract

Diplomityö on kirjallinen tutkielma, jossa käsitellään kuuloympäristön esteettömyyttä, sen ohjausta ja aiempaa tutkimusta. Tutkimusnäkökulmaksi on valittu rakennetun ympäristön vaalimisen konteksti. Rakennetun ympäristön vaaliminen liittyy rakennussuojeluun, korjausrakentamiseen ja restaurointiin. Esteettömyys yhdistetään usein ennen kaikkea liikuntaesteettömyyteen, kun taas näkymättömien vammojen, kuten kuulovammojen, esteettömyyden tunnettuus on huono.

Kuuloympäristön esteettömyys on kokonaisuus, johon vaikuttavat tilan akustiikka ja hyvä valaisu, äänentoiston ja äänensiirron apuvälineet. Hyvä kuuloympäristö on edellytys, jotta kuulovammaiset voivat osallistua tiloissa tapahtuvaan toimintaan ja kommunikointiin, sekä auttaa näkövammaisten orientoitumista tilassa. Huonokuuloisten määrä kasvaa väestön ikääntyessä, ja kuulovammat ovat lisääntyneet myös nuorilla. Hyvä kuuloympäristö vaikuttaa kaikkien tilan käyttäjien viihtyvyyteen ja edesauttaa sosiaalista kanssakäymistä. Kuuloympäristö on yksi osatekijä, jolla voidaan edistää aistiesteettömyyttä. Museotoiminnassa moniaistisuus on huomioitu jo varhain liikuntaesteettömyyden rinnalla.

Suomen lainsäädäntö kieltää syrjinnän ja ohjaa yhdenvertaisuuteen. Rakentamisen esteettömyyden asetukset ja ohjeet painottuvat uudisrakentamiseen ja liikuntaesteettömyyteen. Kuuloympäristön esteettömyyden toteutuminen ei ole suoraan nähtävissä rakennuslupa-asiakirjoista. Korjaus- ja muutostyöt eivät saa heikentää ääniolosuhteita, mutta asetusten vaatimusten toteutumista on vaikea vahvistaa. Vaatimus kokoontumistilojen induktiosilmukasta äänentoiston yhteydessä koskee kaikkia kokoontumistiloja, ei vain julkisia, mutta asetuksen toteutumista olemassa olevissa tiloissa ei seurata. Suojeltujen rakennusten korjaustoimenpiteiden yhteydessä ohjeistuksia sovelletaan tapauskohtaisesti rakennuksen erityispiirteiden ja arvojen pohjalta. Rakennusten yksilöllisten ratkaisujen takia tutkielmassa on tarkasteltu myös sitä, miten kuuloympäristöä on kehitetty eri ajankohdilta peräisin olevissa suojelluissa rakennuksissa. Kaksi kohdetarkastelua perustuu kirjallisiin lähteisiin, ja ne liittyvät puheviestinnän tiloihin. Lisäksi tarkastelussa on mukana kaksi museota, jotka ovat käyttötarkoitukseltaan monipuolisempia tiloja. Museokohteet ovat suomalaisia arvorakennuksia Helsingissä, kumpikin on valtion omistama, toinen kohde on rakennuslailla suojeltu ja toinen on vastuusuojeltu.

Tämän tutkielman yhteydessä selvisi, että kuuloympäristön esteettömyyden määräyksien ja ohjauskeinojen noudattamista ei seurata. Kuuloympäristön esteettömyydestä on saatavilla tietoa ja ohjeita. Virallisten ohjauskeinojen soveltamiselle on tilaa korjaamisen ja restauroinnin yhteydessä. Tämän tutkielman perusteella on havaittu, että arkkitehtuurin laajalla kentällä, suunnittelussa ja tutkimuksessa, on syytä kiinnittää huomiota aidosti esteettömiin ympäristöihin ja niiden eri ulottuvuuksiin. Rakennusperinnön vaaliminen ja esteettömyys eivät sulje toisiaan pois. Mahdollisimman esteetön tila oikeassa käyttötarkoituksessa edistää rakennuksen säilymistä ja käyttöä pitkälle tulevaisuuteen.

The diploma thesis addresses the accessibility of hearing environment in the context of built heritage conservation. The aim is to research how accessibility of hearing environment is currently taken into consideration in Finnish legislation, building regulations and decrees, recommendations, instructions, and research. Conservation of built heritage is connected to restoration and renovation of protected buildings. Accessibility of built environment is usually taken into consideration mostly regarding mobility impairment. Sensory disabilities, including hearing loss are invisible disabilities and not as well known or understood as mobility disabilities.

Accessibility of hearing environment consists of acoustics, good lightning, audio, and speaker system in connection with personal hearing aids for audio transmission. For people with hearing loss, a good hearing environment is a necessity. It enables participating in common activities and spoken communication. Good acoustics also enables orientation in built environment for blind or visually impaired people. As the population ages, the number of people with impaired hearing grows. In addition, hearing defects are increasing among the young too. Good hearing environment is part of how comfortable the space is perceived regardless of impairments. The Finnish legislation aims towards equality and forbids discrimination. Building regulations and instructions are designed primarily for new buildings and physical accessibility. Accessibility of hearing environment cannot be evaluated by studying the architectural plans and drawings that are needed for the building licences. Renovation or rebuilding is not permitted to reduce the quality of acoustic conditions, but it is not straightforward to verify or compare the actual results. Induction loop is mandatory by government decree in all assembly facilities that have audio system, not only in public spaces. It is not monitored that all the existing buildings and spaces follow the demands of the government decree. Regarding renovation of protected buildings, the regulations are applied with case-by-case discretion, based on the building’s specific characteristic features and cultural heritage values. These often unique solutions are the reasoning to study further how hearing environment is taken into consideration or have been improved in four protected buildings with diverse time of construction. Two case studies are based on written references about spaces primarily used for verbal communication. Two following studies are about state-owned prominent buildings, and both are museums located in Helsinki, Finland. Museums provide diverse range of spaces to study. One of these buildings is protected and the other is maintained with the same principals based on government’s property management organizations own initiative. Research on these museums is based on theme interviews and on-site visits.

Information and guidance are available but not all requirements are met or monitored. Regarding renovation and restoration solutions can be adjusted based on heritage values. Based on this research it is notable, that in the field of architectural design and research there is a need to pay attention to genuine accessibility of built environment. Conservation of built heritage and accessibility do not exclude one another. Accessibility of heritage building can aid its preservation to the distant future.