Kerrostalo Kempeleen Vihiluotoon

Abstract

Kandidaatintyöni koostuu kolmannen vuoden aikana toteutetusta yhteisprojektista, johon kuului yhdyskuntasuunnittelun, nykyaikaisen arkkitehtuurin ja kerrostalosuunnittelun kurssit. Näistä olen työssäni eniten keskittynyt kerrostalosuunnittelun rakennusopin osioon, mutta myös nykyaikaisen arkkitehtuurin sisällään pitämä asuntosuunnittelu, muodostaa merkittävän osan työstäni.

Projekti alkoi asemakaavasuunnittelun kurssilla, jossa oli tehtävänä Kempeleen Vihiluodon Airport hotellin tontin ja sen ympäristön kehittäminen. Hankkeessa selvitettiin Kempeleen kunnan pyynnöstä erilaisten täydennysrakentamisvaihtoehtojen soveltumista alueelle. Suunnittelualueen koko oli noin 34 hehtaaria, josta 10 hehtaaria oli luonnonsuojelualuetta. Alueella rakentamisen pääpaino oli pientalovaltaisessa rakentamisessa, joka oli keskittynyt kapeasti Vihiluotoon suuntautuvan harjanteen päälle ja reunoille. Toimitilarakennusten korttelialueet sijoittuivat kaava-alueen eteläpuolelle Lentokentäntien varteen, muodostaen merkittävän työpaikka keskittymän. Vihiluodon pohjoisosa oli toistaiseksi kokonaan rakentamatonta alavaa kosteikkoa.

Tavoitteenani oli parantaa Kempeleen kaupungin vetovoimaa ja viihtyisyyttä sekä luoda nykyhetkeä paremmin palvelevaa toimintaympäristöä, joka on joustava ja muuntautumiskykyinen vielä tulevaisuudessakin. Alueiden suunnittelussa ja toimintojen sijoittelussa kiinnitin huomiota alueen länsi ja itä päätyjen selkeästi erilaisiin luonteisiin, minkä voi huomata jo alueen teiden nimissäkin, jotka muuttuvat metropolimaisesta Lentokentäntiestä, akateemiseen Professorintiehen ja lopulta Torpankujaksi. Näin ollen päädyin suunnitelmassani toteuttamaan rakentamisen kahdessa mittakaavassa, mukaillen alueen olemassa olevaa rakennushierarkiaa. Yritystoiminta keskittyy Lentokentäntien varteen korkeampana rakentamisena ja pienempimittakaavainen omakotitalo rakentaminen puolestaan Kempeleenlahden satama-alueen ympäristöön.

Suunnittelualue on myös kansainvälisesti merkittävä lintuvesi alue ja iso osa suunnittelualueesta oli luonnonsuojelualuetta, mikä kertoo alueen kauniista ja yksilöllisestä luonnosta, jonka tuominen paremmin ihmisten saavutettavaksi oli itselleni tärkeää. Pyrinkin luomaan alueelle uusia kevyen liikenteen reittejä ja puistomaisia virkistysalueita sekä asuntojen että työpaikkakeskittymän läheisyyteen.

Asunto- ja kerrostalosuunnittelun kurssit olivat jatkoa Kempeleen Vihiluotoon laadittuun asemakaavaan. Tehtävänä oli jatkaa suunnittelua yhden asuinkerrostalon osalta aina pihasuunnitelmista rakennusosapiirustuksiin asti, huomioiden kerrostalojen rakennusmääräykset, paloturvallisuuden ja esteettömyyden. Valitsin suunnitelmani lähtökohdaksi yksittäisen, omalla tontillaan sijaitsevan pistekerrostalon heti Vihiluodontien ja Professorintien risteyksessä. Pyrin suunnittelemaan lämminhenkisen ja modernin kerrostalon, joka sopii paikkaansa puiston reunalla sekä on vuoropuhelussa vastapäätä sijaitsevan toimistorakennusten keskittymän kanssa.

Rakennusmateriaaliksi valitsin puun ja vielä tarkemmin Siperian lehtikuusen, joka täyttää P2-paloluokan määräykset. Pidin ideasta käyttää puuta sille hyvin epätyypillisessä kontekstissa. Perinteisesti puutaloissa on totuttu näkemään harjakatto ja muodonannollisesti ulkonevia terassi ja parveke ratkaisuja, mutta oma kerrostaloni on tämän vastakohta; tasakattoinen kuutio. Koin, että näiden kahden yhdistäminen loi modernin ja tavanomaisesta poikkeavan kokonaisuuden. Noppamaisen ulkomuodon säilyttämiseksi päädyin tekemään sisäänvedetyt parvekkeet. Mielenkiintoa lisätäkseni päätin tehdä parvekkeista vuorokerroksittain risteileviä, sen sijaan, että ne olisivat menneet samassa linjassa ylhäältä alas, mikä vaati enemmän suunnittelua muun muassa asuntopohjien ja kantavien rakenteiden osalta. Parvekkeiden ulkoreunaan tein vielä kolmionmalliset kukkaistutuslaatikot, joista on mahdollista nähdä vehreän kasvillisuuden jatkuvan aina rakennuksen viherkatolle asti.

Ensimmäiseen kerrokseen suunnittelin kahvilan, joka lisää vuorovaikutusta toimistorakennusten kanssa ja aktivoi samalla alueen käyttö, sitoen Professorintien puolia paremmin toisiinsa. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa on rakennuksen läpi jatkuvan aulatila, joka liittää Professorintien ja rakennuksen takana olevan puiston toisiinsa, muodostaen näköyhteyden näiden kahden välille.

Yhteisprojektin viimeinen vaihe oli kerrostalosuunnittelun kurssi, jossa lähdin työstämään asuntosuunnittelussa kehittämääni työtä eteenpäin. Muutoksia tapahtui niin rakennuksen ulkonäössä, kuin myös asuntotyypeissä. Asumisessa panostin viihtyvyyteen sekä toimiviin arjen ratkaisuihin ja pyrin suunnittelemaan monipuolisesti erilaisia ja kokoisia asuntoja. Myös rakenne- ja talotekniset vaatimukset, esimerkiksi väestönsuojan ja roilojen osalta tarkentuivat ja pyrin löytämään niille toimivat sijoitukset. Kokonaisuudessaan pyrin huomioimaan puun luontaiset ominaisuudet, kuitenkin pitäen kiinni suunnitelmani modernista visiosta.