Suomalaisten vauvojen vanhempien tulevaisuuden lapsitoiveiden kartoitus multinomiaalisella logistisella regressiolla
Ervasti, Eetu (2022-03-15)
E. Ervasti
15.03.2022
© 2022 Eetu Ervasti. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203151349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203151349
Tiivistelmä
Viime vuosikymmenen ajan syntyvyys on laskenut tasaisesti Suomessa. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisten tuoreiden vanhempien tulevaisuuden lapsitoiveisiin. Tutkielmassa käytetty aineisto, FinLapset-kyselytutkimus, antaa mahdollisuuden tutkia tämänkaltaista tutkimuskysymystä. Kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2020 ja se on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 820 vanhempaa.
Vasteena toimivat vastaukset kysymykseen ”Toivotko tulevaisuudessa lisää lapsia”, jotka jaettiin kolmeen luokkaan, ”e”, ”kyllä” ja ”ei osaa sanoa”. Vastetta tarkasteltiin multinomiaalisella logistisella regressiolla, joka soveltuu moniluokkaisen vastemuuttujan tilanteeseen, jossa luokille ei oleteta järjestystä. Tulevaisuuden lapsitoiveita tarkasteltiin vanhemman roolin, iän, koulutuksen, syntymämaan, uupumuksen sekä perheen lapsiluvun (perheessä ei ennestään muita lapsia/muitakin lapsia) mukaan. Saadut tulokset esitetään vetosuhteinta (odds ratio) sekä todennäköisyysskaalalle piirettyinä kuvaajina.
Saaduista tuloksista havaittiin, että voimakkaimmin vanhempien tulevaisuuden lapsitoiveisiin vaikutti vanhemman ikä sekä perheen lapsiluku. Myös vanhemman uupumuksella, syntymämaalla ja koulutuksella havaittiin olevan merkitystä lapsitoiveita kysyttäessä. Muuttujien välillä havaittiin myös merkittäviä yhdysvaikutuksia.
Tutkielmassa saadut tulokset tukevat hyvin aiempaa tutkimustietoa. Jatkossa kyselyaineistoon liitettävien rekisteritietojen avulla tutkimuskysymystä on mahdollista tarkentaa, varsinkin lapsiluvun osalta. Uusien kyselytutkimusten avulla voitaisiin kerätä trendidataa, jonka avulla syntyvyyden kehittymistä Suomessa voitaisiin tutkia vieläkin paremmin.
Vasteena toimivat vastaukset kysymykseen ”Toivotko tulevaisuudessa lisää lapsia”, jotka jaettiin kolmeen luokkaan, ”e”, ”kyllä” ja ”ei osaa sanoa”. Vastetta tarkasteltiin multinomiaalisella logistisella regressiolla, joka soveltuu moniluokkaisen vastemuuttujan tilanteeseen, jossa luokille ei oleteta järjestystä. Tulevaisuuden lapsitoiveita tarkasteltiin vanhemman roolin, iän, koulutuksen, syntymämaan, uupumuksen sekä perheen lapsiluvun (perheessä ei ennestään muita lapsia/muitakin lapsia) mukaan. Saadut tulokset esitetään vetosuhteinta (odds ratio) sekä todennäköisyysskaalalle piirettyinä kuvaajina.
Saaduista tuloksista havaittiin, että voimakkaimmin vanhempien tulevaisuuden lapsitoiveisiin vaikutti vanhemman ikä sekä perheen lapsiluku. Myös vanhemman uupumuksella, syntymämaalla ja koulutuksella havaittiin olevan merkitystä lapsitoiveita kysyttäessä. Muuttujien välillä havaittiin myös merkittäviä yhdysvaikutuksia.
Tutkielmassa saadut tulokset tukevat hyvin aiempaa tutkimustietoa. Jatkossa kyselyaineistoon liitettävien rekisteritietojen avulla tutkimuskysymystä on mahdollista tarkentaa, varsinkin lapsiluvun osalta. Uusien kyselytutkimusten avulla voitaisiin kerätä trendidataa, jonka avulla syntyvyyden kehittymistä Suomessa voitaisiin tutkia vieläkin paremmin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37205]