”Toivottavasti me ei olla väärässä siinä, että me hyväksytään se tietty prosentti, joka häipyy” : ammattikorkeakoulun insinöörialojen opintojen keskeytymiset opettajien ja ohjaajien puheessa

Abstract

Tämän kasvatuspsykologian alan pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena ilmiönä ammattikorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilökunta näkee insinöörialojen opintojen keskeytymiset, miten he sen kokevat ja millaisia tekijöitä ilmiön taustalla voisi heidän näkemyksensä perusteella olla. Tutkimuksen taustalla on tarve kehittää erään ammattikorkeakoulun toimintaa niin, että insinöörialojen opintojen keskeytymiset ja viivästymiset vähenesivät. Tutkimuksen aineistona on opetus- ja ohjaushenkilöstön ryhmähaastattelut (n=25). Kyseessä on laadullinen tutkimus. Insinöörialojen opintojen keskeytyminen on kansallinen ja globaali ongelma. Selvitysten mukaan noin kolmannes ja alasta riippuen jopa puolet insinööriopiskelijoista keskeyttää opintonsa. Myös opintojen viivästyminen on merkittävä ongelma.

Ryhmähaastattelut toteutettiin puolistukturoituina teemahaastatteluina, joiden teemoina olivat 1) Ohjaustyö, jonka tavoitteena oli selvittää, millaiseksi henkilöstö kokee työnsä, 2) Opintojen keskeytymisen syyt, jonka tavoitteena oli selvittää, millaisia keskeisiä syitä haastateltavat näkevät keskeyttämisten taustalla sekä 3) Miten opintojen keskeytymistä voitaisiin ehkäistä. Aineisto analysoitiin grounded theorylle ominaisen jatkuvan vertailun menetelmällä, jossa ilmiö käsitteellistetään aineistosta nousevien ilmaisujen perusteella. Aineiston pohjalta ilmaisut kategorisoidaan. Tässä tutkimuksessa pääkategoriat ovat keskeyttämiseen liittyvät tekijät opetus- ja ohjaushenkilöstön näkökulmasta sekä oppilaitoksen heikkoudet, vahvuudet ja mahdollisuudet opetus- ja ohjaushenkilöstön puheen perusteella. Tulososiossa kategorioita avataan tarkemmin ja verrataan tuloksia aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen.

Aineiston perusteella opettajien ja ohjaajien puheessa korostuivat opiskelijoiden yksilölliset ominaisuudet sekä riskipuhe. Keskeisiä heikkouksia, vahvuuksia ja mahdollisuuksia ovat opetussuunnitelman rakenteeseen ja toteutukseen liittyvät tekijät, henkilökunnan resurssit ja työpaikan toimintakulttuuri sekä organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Analyysissa nousee esille asioita, joiden perusteella insinöörialojen opintojen keskeytyminen on monisyinen ongelma. Ilmiö vaikuttaa kokonaisuudelta, joka mielestäni liittyy ammattikorkeakoulun toimintaan, opetukseen, ohjaukseen ja näiden ehkä piilossakin oleviin rakenteisiin ja historiallisesti muovautuneisiin toimintatapoihin yhteiskunnallista näkökulmaa unohtamatta. Opintojen keskeytymisiin voi olla vaikea vaikuttaa yksittäisillä toisistaan irrallisilla toimenpiteillä. Ongelman ratkaiseminen edellyttää koko kokonaisuuden huolellista tarkastelua ja toimijoiden osallistamista. Tämän perusteella ehdotan keskeiseksi kehittämistoimiksi ja jatkotutkimusaiheeksi organisaation toiminnan olosuhteiden tarkastelua kehittävän toimintateoreettisen työntutkimuksen keinoin. Tavoitteena tulisi olla toiminnan tehostaminen ja toimijoiden osallistaminen. Muita jatkotutkimusehdotuksia ovat koronapandemian aiheuttama huoli opiskelijoista ja sen vaikutus työhyvinvointiin, siirtymä toiselta asteelta korkea-asteelle ja tähän liittyen se, miten opiskelijoiden osaaminen otetaan huomioon korkeakoulussa sekä opintojen keskeytymisen yhteys yhteiskunnallisiin tekijöihin.

The aim of this master thesis study is to determine the causes behind the interruption of studies in the engineering fields of applied sciences. The research is based on the need to develop the operations of a university of applied sciences The material in this qualitive study includes group interviews with tutor teachers and supervisors (n=25). Interruption of studies in engineering fields is a national and global problem. According to reports, about third and depending on the field, up to half of engineering students interrupt their studies. Delaying studies is also a significant problem.

Group interviews were semi-structured themed interviews with themes of 1) Guidance work aimed at finding out what kind of staff perceives their work; 2) Reasons for interruption of studies in the opinion of tutor teachers and supervisors and 3) How to prevent interruption of studies.

The data was analyzed using a method of continuous comparison characteristic of grounded theory, in which the phenomenon is conceptualized based on expressions emerging from the data set. In this study, the main categories are drop-out factors from the perspective of tutor teachers and supervisors and the weaknesses, strengths and opportunities of the institution based on speech by staff. In the results section, categories are opened in more detail and compare the results with earlier research literature.

Based on the analysis, the individual characteristics of the students and the risk speech were emphasized in the speech of the teachers and supervisors. Key weaknesses, strengths and opportunities include factors related to the structure and implementation of the curriculum, staff resources and the operating culture of the workplace, as well as changes in the organization. The analysis raises issues that make the interruption of studies in engineering a multifaceted problem. The phenomenon seems to be a whole, that is related to the operation, teaching, supervision of the university of applied sciences and their perhaps even hidden structures and historically shaped ways of working, without forgetting the social perspective. It can be difficult to affect study interruptions with isolated, separate measures. Solving the problem requires careful consideration of the whole and the involvement of actors. Based on this, I propose that a key development activity and a topic for further research be the examination of the operating conditions of the organization through work research. The aim should be to make operations more efficient and to involve actors. Other research proposals include the concern of students about the coronary pandemic and its impact on well-being at work, the transition from secondary to higher education and, in this connection, how students’ skills are taken into account in higher education and the link between interruption of studies and social factors.