Opettajien kertomuksia Lapset puheeksi -keskustelusta lapsen hyvinvoinnin tukemisen menetelmänä
Nissilä, Inka (2022-05-01)
Nissilä, Inka
I. Nissilä
01.05.2022
© 2022 Inka Nissilä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205011766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205011766
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimus käsittelee opettajien kertomuksia Lapset puheeksi -keskustelusta lapsen hyvinvoinnin tukemisen menetelmänä. Lapset puheeksi -keskustelu on osa Lapset puheeksi -menetelmää. Menetelmän tarkoituksena on lapsen hyvinvoinnin tukeminen kaikissa kehitysympäristöissä lapsen lähellä olevien aikuisten yhteistyön kautta. Lapset puheeksi -keskustelua toteutetaan kouluympäristössä opettajan, lapsen sekä lapsen huoltajien välisenä keskusteluna, ja sen runkona toimii kouluun suunniteltu Lapset puheeksi -keskustelun lokikirja. Lokikirjan kysymykset liittyvät koti-, koulu- ja vapaa-ajan ympäristöihin. Kysymykset kohdistuvat lapsen mielialaan ja käyttäytymiseen, arkirutiineihin ja niiden sujumiseen, oppimiseen ja koulussa viihtymiseen, vapaa-ajan toimintaan, ristiriitoihin, huoliin, lapsen tukiverkostoihin sekä kasvatuspäämääriin. Keskustelussa pohditaan, mitä vahvuuksia ja haavoittuvuuksia lapsen arjessa on, ja miten niitä voidaan tukea kotona ja koulussa. Lapsen hyvinvoinnin käsite määritellään tässä tutkimuksessa kokonaisuudeksi, joka kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueet. Tutkimuksessa lapsen hyvinvointia tarkastellaan myös PERMA-teorian kautta.
Lapset puheeksi -menetelmää on aikaisemmin tutkittu terveydenhuollon piirissä ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Koulukontekstissa tutkimuksia ei ole tehty. Lapsen hyvinvoinnin tukemista on tutkittu sekä lasten että aikuisten näkökulmista ja tutkimuksissa korostuvat hyvät vuorovaikutussuhteet toisiin lapsiin ja aikuisiin, lapsen kohtaaminen arvokkaana yksilönä sekä vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen arjessa. Tutkimus on lähestymistavaltaan kerronnallinen ja aineisto koostuu neljän luokanopettajan kerronnallisista haastatteluista. Haastattelut toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Kolmessa haastattelussa kommunikoitiin web-kameran välityksellä. Yksi haastattelu toteutettiin haastateltavan pyynnöstä ilman web-kameraa. Aineistoa analysoitiin ensin sisällönanalyysin keinoin. Sen jälkeen aineistoa analysoitiin temaattisesti.
Tutkimustulosten mukaan Lapset puheeksi -keskustelu toimii kodin ja koulun yhteistyön avaimena, joka tutustuttaa osapuolia toisiinsa ja auttaa opettajaa ja huoltajia yhteisten kasvatuspäämäärien asettamisessa. Yhteistyön kautta ongelmien ennaltaehkäisy ja vahvuuksien tukeminen mahdollistuvat. Tulosten mukaan Lapset puheeksi -keskustelu on työläs, mutta se myös koetaan merkitykselliseksi lapsen hyvinvoinnin tukemisen kannalta. Tutkimuksessa saadut myönteiset tulokset Lapset puheeksi -keskustelun käytöstä koulukontekstissa tukevat menetelmän käyttöönottamista laajemminkin. Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus olisi syytä tuoda osaksi opettajan opintoja. Näin varmistettaisiin, että opettajilla on ammattitaitoa toimia yhteistyössä huoltajien kanssa ja tukea lapsen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Lapset puheeksi -menetelmää on aikaisemmin tutkittu terveydenhuollon piirissä ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Koulukontekstissa tutkimuksia ei ole tehty. Lapsen hyvinvoinnin tukemista on tutkittu sekä lasten että aikuisten näkökulmista ja tutkimuksissa korostuvat hyvät vuorovaikutussuhteet toisiin lapsiin ja aikuisiin, lapsen kohtaaminen arvokkaana yksilönä sekä vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen arjessa. Tutkimus on lähestymistavaltaan kerronnallinen ja aineisto koostuu neljän luokanopettajan kerronnallisista haastatteluista. Haastattelut toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Kolmessa haastattelussa kommunikoitiin web-kameran välityksellä. Yksi haastattelu toteutettiin haastateltavan pyynnöstä ilman web-kameraa. Aineistoa analysoitiin ensin sisällönanalyysin keinoin. Sen jälkeen aineistoa analysoitiin temaattisesti.
Tutkimustulosten mukaan Lapset puheeksi -keskustelu toimii kodin ja koulun yhteistyön avaimena, joka tutustuttaa osapuolia toisiinsa ja auttaa opettajaa ja huoltajia yhteisten kasvatuspäämäärien asettamisessa. Yhteistyön kautta ongelmien ennaltaehkäisy ja vahvuuksien tukeminen mahdollistuvat. Tulosten mukaan Lapset puheeksi -keskustelu on työläs, mutta se myös koetaan merkitykselliseksi lapsen hyvinvoinnin tukemisen kannalta. Tutkimuksessa saadut myönteiset tulokset Lapset puheeksi -keskustelun käytöstä koulukontekstissa tukevat menetelmän käyttöönottamista laajemminkin. Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus olisi syytä tuoda osaksi opettajan opintoja. Näin varmistettaisiin, että opettajilla on ammattitaitoa toimia yhteistyössä huoltajien kanssa ja tukea lapsen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]