Sivistys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa : minkälaista sivistystä koulu tuottaa?
Lepistö, Tuomas (2022-06-15)
T. Lepistö
15.06.2022
© 2022 Tuomas Lepistö. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152904
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus on tarkastella sivistyskäsitettä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tutkielma pyrkii selvittämään, miten sivistys määritellään perusopetuksen opetussuunnitelmissa ja miten sivistykseen liittyvät pedagogiset tekijät otetaan huomioon. Tämän pohjalta on mahdollista rakentaa näkemys perusopetuksen ja sivistyksen yhteydestä. Näkemyksen avulla voidaan määritellä, minkälaista sivistystä koulu tuottaa. Lisäksi on aiheellista pohtia kysymyksenasettelua koulun sivistystehtävän toteutumisesta.
Tutkielman ensimmäinen luku luo filosofisen viitekehyksen sivistykselle. Tässä yhteydessä käydään läpi sivistyksen perinnettä ja historiaa, sekä sivistysprosessiin liittyviä kokonaisuuksia. Esiin tulee myös erilaisia näkökulmia sivistyskäsitteen muotoutumiseen ja tulkintaan liittyen. Lisäksi luvussa esitellään sivistyksen ilmentymistä koulutuksen näkökulmasta. Ensisijaisia tarkastelun kohteita ovat koulutuksen ja sivistyksen linkittyminen sekä koulutuspoliittiset perspektiivit. Samalla havainnollistetaan sivistyksen kohtaamia haasteita ja käsitteelle esitettyä kritiikkiä.
Seuraavassa luvussa käydään läpi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joita on ilmestynyt viisi kappaletta. Perusteista on poimittu keskeisimmät sivistykselliset teemat ja sivistyspyrkimyksiin liittyvät päämäärät. Perusteiden esittely tuo esiin perusopetuksen asenteelliset ja tavoitteelliset kokonaisuudet, mitkä vaihtelevat hieman aikakausien välillä. Tarkastelun tarkoitus on sivistyskäsitteiden löytämisen lisäksi tunnistaa ne pedagogiset toimintatavat, jotka tukevat sivistysprosesseja.
Viimeisessä luvussa yhdistetään aiemmat tulkinnat ja muodostetaan olennaisimmat johtopäätökset. Tavoitteena on luoda kokoava katsaus sivistyksen filosofisista lähtökohdista ja opetussuunnitelman perusteiden sisällöistä. Ratkaiseva näkökulma on tutkia aiempien lukujen risteävyyttä ja niitä yhdistäviä periaatteita. Luvussa käsitellään sivistyksen määrittelyä perusteiden pohjalta, jota verrataan aiempiin havaintoihin. Samalla nostetaan esiin sivistystä tukevat pedagogiset toimintamallit, mitkä kytkeytyvät lähdekirjallisuuteen.
Pohdintaluvun tarkoitus on tarjota näkökanta kysymykseen: toteutuuko koulun sivistystehtävä? Lisäksi pohdinnan kohteena on sivistyskäsitteen tulkintaan liittyvät ongelmat ja haasteet. Opetussuunnitelman perusteiden analysointi ja sivistystehtävän arvioiminen tukevat ennakoivien päätelmien muodostamista. Näin ollen luvussa otetaan kantaa myös perusopetuksen kehityksen suuntaan ja sivistystehtävän täyttymiseen tulevaisuudessa.
Tutkielman ensimmäinen luku luo filosofisen viitekehyksen sivistykselle. Tässä yhteydessä käydään läpi sivistyksen perinnettä ja historiaa, sekä sivistysprosessiin liittyviä kokonaisuuksia. Esiin tulee myös erilaisia näkökulmia sivistyskäsitteen muotoutumiseen ja tulkintaan liittyen. Lisäksi luvussa esitellään sivistyksen ilmentymistä koulutuksen näkökulmasta. Ensisijaisia tarkastelun kohteita ovat koulutuksen ja sivistyksen linkittyminen sekä koulutuspoliittiset perspektiivit. Samalla havainnollistetaan sivistyksen kohtaamia haasteita ja käsitteelle esitettyä kritiikkiä.
Seuraavassa luvussa käydään läpi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joita on ilmestynyt viisi kappaletta. Perusteista on poimittu keskeisimmät sivistykselliset teemat ja sivistyspyrkimyksiin liittyvät päämäärät. Perusteiden esittely tuo esiin perusopetuksen asenteelliset ja tavoitteelliset kokonaisuudet, mitkä vaihtelevat hieman aikakausien välillä. Tarkastelun tarkoitus on sivistyskäsitteiden löytämisen lisäksi tunnistaa ne pedagogiset toimintatavat, jotka tukevat sivistysprosesseja.
Viimeisessä luvussa yhdistetään aiemmat tulkinnat ja muodostetaan olennaisimmat johtopäätökset. Tavoitteena on luoda kokoava katsaus sivistyksen filosofisista lähtökohdista ja opetussuunnitelman perusteiden sisällöistä. Ratkaiseva näkökulma on tutkia aiempien lukujen risteävyyttä ja niitä yhdistäviä periaatteita. Luvussa käsitellään sivistyksen määrittelyä perusteiden pohjalta, jota verrataan aiempiin havaintoihin. Samalla nostetaan esiin sivistystä tukevat pedagogiset toimintamallit, mitkä kytkeytyvät lähdekirjallisuuteen.
Pohdintaluvun tarkoitus on tarjota näkökanta kysymykseen: toteutuuko koulun sivistystehtävä? Lisäksi pohdinnan kohteena on sivistyskäsitteen tulkintaan liittyvät ongelmat ja haasteet. Opetussuunnitelman perusteiden analysointi ja sivistystehtävän arvioiminen tukevat ennakoivien päätelmien muodostamista. Näin ollen luvussa otetaan kantaa myös perusopetuksen kehityksen suuntaan ja sivistystehtävän täyttymiseen tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37737]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/