Inkluusio ja inklusiivinen liikunnanopetus

Abstract

Tämän tutkielman aiheena oli selvittää inkluusiota ja sen vaikutusta liikunnanopetukseen, tarkoituksenaan huomioida oppilaan tarpeet opetuksessa, sekä opetussuunnitelman perusteiden tuomien vaatimusten mukaan opetuksen järjestäminen opettajan näkökulmasta. Tutkielman perusteella pyrittiin selventämään inkluusiota käsitteenä, sekä luomaan kuvaa inklusiivisen liikunnanopetuksen huomioitavista seikoista ja tarjota tietoa sen vaatimuksista. Tutkimus toteutettiin käyttäen inkluusiota sekä osallisuutta käsittelevää aiempaa tutkimusaineistoa, sekä toisaalta liikunnanopetusta sekä soveltavaa liikunnanopetusta käsittelevää tutkimusaineistoa. Tutkielman tutkimus toteutettiin käyttämällä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen integroivaa metodia, joka kokoaa aihealueen tutkimukset yhteen, sekä luo yhteenvedon ja pohdinnan avulla tietoa aiheesta.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin inkluusion olevan lähtökohtaisesti kaikkien oppilaiden osallistamista opetukseen lähtökohdista riippumatta (Qvortrup & Qvortrup, 2018) ja varsinkin liikunnanopetuksessa näkymätöntä (Saari ym., 2008), kun opettaja ymmärtää inklusiivisen kasvatuksen ytimen (Watkins & Donnelly, 2012). Tässä erityisesti onnistunut eriyttäminen oli tärkeää jo suunnitteluvaiheessa, näin huomioiden oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja vahvuudet (Kattilakoski & Tarvainen, 2011) ja koko ryhmän tavoitteet (Opetushallitus, 2014) sekä ympäristö (Louhela, 2012). Samat tavoitteet ja seikat tulee ottaa huomioon myös tunnin valmistelussa, tarvittaessa soveltaen sääntöjä ja välineiden käyttötarkoituksia sopiviksi (Heikinaro-Johansson & Lyyra, 2018). Opetuksen toteutuksessa taas läsnäolo, ikätasoisuus (Sääkslahti & Lauritsalo, 2017) sekä osallisuus (Max-Neef, 1991), sekä opetussuunnitelman mukaan myös oppimisen ilo ja tuki olivat keskiössä (Opetushallitus, 2014).

Loppujen lopuksi tutkielmassa todettiin inkluusiokirjallisuuden, sekä -tutkimuksen olevan hyvinkin linjassa liikunnan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa, jossa ohjauksen, eriyttämisen ja tuen tarkoituksena on taata oppilaalle riittävät motoriset taidot, suunnitella ja ohjeistaa opetus selkeästi ja toteuttaa se turvallisessa ilmapiirissä vahvuuksien, sekä positiivisten ja osallistavien liikuntakokemusten kautta (Opetushallitus, 2014, 149–150, 275). Tulevaisuudessa olisikin hyvä tarkastella lisää inkluusiota ja osallisuutta, sekä opettajien pätevyyttä ja valmiuksia tällaisen opetuksen järjestämiseen liikunnassa. Myös inkluusion tuoman suuremman työtaakan mukana mahdollisesti syntyvää työuupumusta ja sen ratkaisuja olisi hyvä tutkia lisää.