Ekososiaalisen sivistyksen mahdollisuudet oppilaan toimijuuden vahvistamisessa
Mäkinen, Janina (2022-07-01)
Mäkinen, Janina
J. Mäkinen
01.07.2022
© 2022 Janina Mäkinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202207013225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202207013225
Tiivistelmä
Huoli tulevien sukupolvien ja luonnon monimuotoisuuden puolesta pakottaa tarkastelemaan sivistys- ja kasvatusihanteita uusiksi. Ekososiaalinen sivistys tarjoaa kasvatusihanteen, missä tavoitellaan vastuullista ja myötätuntoista kansalaisuutta inhimillisen kasvun kautta. Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen on omaksunut maailmankuvan, missä hän tunnistaa ekologisen ja sosiaalisten todellisuuksien kietoutuneisuuden toisiinsa systeemiajattelun tavoin. Ihminen on osa luontoa ja luonto itsessään on itseisarvo. Talouskasvun sijasta luonnon elinvoimaisuus on nostettu ihmiskunnan elinehdoksi. Tavoitteena on luoda sivistystä maapallon rajoissa, joka on kestävää ja suuntaa materiaalisen kulutuksen sijasta henkisen kasvun tavoitteluun.
On osoitettu, että lasten ääntä ei ole tarpeeksi kuultu mitä tulee ilmastopoliittisiin ratkaisuihin. Erilaiset ympäristöaktivismiin liikkeet ovat yleistyneet ja yhä enemmissä määrin liikehdintä on lähtöisin nuorista. Ilmastoahdistus surullisen todellinen asia lasten keskuudessa. Kasvatustieteen saralla on lisääntynyt yleinen kiinnostuneisuus tutkia toimijuutta erityisesti ilmastonäkökulmasta käsin. Tutkimukset ovat todenneet sen, että on välttämätöntä mahdollistaa lapsille aktiivinen rooli, jotta toimijuus rakentuu. Toimiminen vahvistaa yksilön tunnetta toimijuudestaan. Koska ekososiaalinen sivistys on otettu osaksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) arvopohjaa on syytä sitä myös tutkia lasten toimijuuden näkökulmasta käsin.
Tutkielman tavoitteena on selvittää miten ekososiaalinen sivistys voi vahvistaa lasten toimijuutta. Näkökulma tarkentuu myös ympäristötoimijuuden alle. Tuloksista käy ilmi useita tekijöitä, jotka tukevat toimijuuden syntymistä kuten ekososiaalisen sivistyksen nimissä transformatiivisen oppimisen kautta mahdollistavat kokemukset, luontosuhteen syntymisen tukeminen arvopohjaisella kasvatuksella ja tietoisuuden lisääntyminen mitä tulee ihmisen rooliin ja vastuuseen yhteisellä maapallolla. Kuitenkin tekijät eivät yksiselitteisesti ole aina myönteisesti vahvistamassa lasten omaa toimijuutta vaan esimerkiksi tieto ja valmiiksi pureskeltu maailmankuva voivat kääntyä todellisen toimijuuden toteutumista vastaan. Ihmisyyttä on olla toimiva subjekti, mutta toimijuuden edellytys ei ole toiminta vaan osallistumisen tulos. The concern of future generations and biodiversity is forcing to reassess the educational and growing ideal. Eco-social ideal is reaching responsible and sympathetic citizenship through humane growth. The worldview of eco-social person is to recognize both ecological and social aspects and understand them via system theory. Ecological and social dimensions are in connection with each other. Human being is part of nature and nature itself has absolute value. Vitaly of nature is more important to life than economic growth is. Goal is to create education and sophistication that is sustainable on Earth. Eco-social education is heading immaterial growth rather than material things.
Children’s voice is missing in climate-political decisions. The youth are owning environmental activism and climate activism is trending widely. It is incredibly sad but real thing that children are facing climate anxiety. The studies show that it is necessary to enable active role for children if we want to build agency. Acting is establishing individual thought of agency. The reason to study child’s agency and eco-social education together is because it is already in our curriculum.
The main goal is to explore how eco-social education can reinforce children’s agency. In addition, environmental agency is point of view. Findings show there are factors that supports form of agency. Example transformative learning can cause possibilities to experience and value-based parenting and teaching can support child’s relationship with nature. Increasing awareness about role of man and the responsibility of human act in Earth. Nonetheless the factors itself do not explain only positive way to strengthen child’s own agency because information and complete worldview can turn against themselves. After all humane is to be acting subject, but premise of agency is not acting but involvement.
On osoitettu, että lasten ääntä ei ole tarpeeksi kuultu mitä tulee ilmastopoliittisiin ratkaisuihin. Erilaiset ympäristöaktivismiin liikkeet ovat yleistyneet ja yhä enemmissä määrin liikehdintä on lähtöisin nuorista. Ilmastoahdistus surullisen todellinen asia lasten keskuudessa. Kasvatustieteen saralla on lisääntynyt yleinen kiinnostuneisuus tutkia toimijuutta erityisesti ilmastonäkökulmasta käsin. Tutkimukset ovat todenneet sen, että on välttämätöntä mahdollistaa lapsille aktiivinen rooli, jotta toimijuus rakentuu. Toimiminen vahvistaa yksilön tunnetta toimijuudestaan. Koska ekososiaalinen sivistys on otettu osaksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) arvopohjaa on syytä sitä myös tutkia lasten toimijuuden näkökulmasta käsin.
Tutkielman tavoitteena on selvittää miten ekososiaalinen sivistys voi vahvistaa lasten toimijuutta. Näkökulma tarkentuu myös ympäristötoimijuuden alle. Tuloksista käy ilmi useita tekijöitä, jotka tukevat toimijuuden syntymistä kuten ekososiaalisen sivistyksen nimissä transformatiivisen oppimisen kautta mahdollistavat kokemukset, luontosuhteen syntymisen tukeminen arvopohjaisella kasvatuksella ja tietoisuuden lisääntyminen mitä tulee ihmisen rooliin ja vastuuseen yhteisellä maapallolla. Kuitenkin tekijät eivät yksiselitteisesti ole aina myönteisesti vahvistamassa lasten omaa toimijuutta vaan esimerkiksi tieto ja valmiiksi pureskeltu maailmankuva voivat kääntyä todellisen toimijuuden toteutumista vastaan. Ihmisyyttä on olla toimiva subjekti, mutta toimijuuden edellytys ei ole toiminta vaan osallistumisen tulos.
Children’s voice is missing in climate-political decisions. The youth are owning environmental activism and climate activism is trending widely. It is incredibly sad but real thing that children are facing climate anxiety. The studies show that it is necessary to enable active role for children if we want to build agency. Acting is establishing individual thought of agency. The reason to study child’s agency and eco-social education together is because it is already in our curriculum.
The main goal is to explore how eco-social education can reinforce children’s agency. In addition, environmental agency is point of view. Findings show there are factors that supports form of agency. Example transformative learning can cause possibilities to experience and value-based parenting and teaching can support child’s relationship with nature. Increasing awareness about role of man and the responsibility of human act in Earth. Nonetheless the factors itself do not explain only positive way to strengthen child’s own agency because information and complete worldview can turn against themselves. After all humane is to be acting subject, but premise of agency is not acting but involvement.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29917]