Pienimolekyylisten yhdisteiden palladiumavusteinen late stage -funktionalisaatio
Kankaanhuhta, Fanny (2022-06-28)
Kankaanhuhta, Fanny
F. Kankaanhuhta
28.06.2022
© 2022 Fanny Kankaanhuhta. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206283184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206283184
Tiivistelmä
Late stage -funktionalisaatio (LSF) on kohtuullisen uusi ja edelleen kehittyvä synteesitapa. Se määritellään halutuksi muunnokseksi kemoselektiivisyyttä vaativassa molekyylissä synteesin lopussa ilman valmiiksi lisättyä funktionaalista ryhmää, joka mahdollistaisi tietyn transformaation. LSF:n tavoitteena on muuttaa C-H-sidokset uusiksi sidoksiksi lisäämällä jokin ryhmä, kuten aryyliryhmä, yhdisteeseen. LSF tuo apua menetelmien hitauteen ja kalleuteen, koska monivaiheinen synteesi voidaan korvata LSF:lla. Tutkielmassa käsitellään eri funktionalisaatiotavoista suunnattua ja luontaista late stage -funktionalisaatiota, kun palladium toimii katalyyttinä.
Suunnatussa funktionalisaatiossa selektiivisyys pyritään saavuttamaan ohjaavien ryhmien ohjauksen tai steeristen vuorovaikutusten avulla sekä hyödyntämällä etäfunktionalisaatiota. Ohjaavien ryhmien suuntauksessa katalyytti tai reagenssi ohjataan kemoselektiivisesti tietyn sp2- tai sp3-hybridisoituneen hiilen C-H-sidoksen läheisyyteen, jolloin mahdollistetaan kelaatioavusteinen C-H-sidoksen katkaisu ja funktionaalisen ryhmän liittäminen substraattiin. Luontaisessa funktionalisaatiossa C-H-sidos korvataan funktionaalisella ryhmällä molekyylin reaktiivisimmassa sekä saavutettavimmassa kohdassa. Tällöin huomioidaan steeriset ja elektroniset esteet sekä sidosdissosiaatioenergiat.
Late stage -funktionalisaation avulla kyetään tuottamaan tehokkaasti, monipuolisesti ja virtaviivaisemmin uusia analogeja. Näitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkeaineiden valmistuksessa, luonnonainesynteesissä sekä materiaalitieteissä. Uusia lähestymistapoja olisi hyvä tuottaa lisää. Haasteena tavassa on ennustettavuuden ja paikkaselektiivisyyden parantaminen.
Suunnatussa funktionalisaatiossa selektiivisyys pyritään saavuttamaan ohjaavien ryhmien ohjauksen tai steeristen vuorovaikutusten avulla sekä hyödyntämällä etäfunktionalisaatiota. Ohjaavien ryhmien suuntauksessa katalyytti tai reagenssi ohjataan kemoselektiivisesti tietyn sp2- tai sp3-hybridisoituneen hiilen C-H-sidoksen läheisyyteen, jolloin mahdollistetaan kelaatioavusteinen C-H-sidoksen katkaisu ja funktionaalisen ryhmän liittäminen substraattiin. Luontaisessa funktionalisaatiossa C-H-sidos korvataan funktionaalisella ryhmällä molekyylin reaktiivisimmassa sekä saavutettavimmassa kohdassa. Tällöin huomioidaan steeriset ja elektroniset esteet sekä sidosdissosiaatioenergiat.
Late stage -funktionalisaation avulla kyetään tuottamaan tehokkaasti, monipuolisesti ja virtaviivaisemmin uusia analogeja. Näitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkeaineiden valmistuksessa, luonnonainesynteesissä sekä materiaalitieteissä. Uusia lähestymistapoja olisi hyvä tuottaa lisää. Haasteena tavassa on ennustettavuuden ja paikkaselektiivisyyden parantaminen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34512]