Luokanopettajien näkemyksiä luontokasvatuksen tavoitteista ja heidän käsityksiään sen vaikutuksista lapsen hyvinvoinnille
Hyväri, Henna (2022-06-15)
Hyväri, Henna
H. Hyväri
15.06.2022
© 2022 Henna Hyväri. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152908
Tiivistelmä
Luokanopettajien näkemyksiä ja käsityksiä luontokasvatuksen tavoitteista ei ole juurikaan tutkittu, vaikka luonnon hyvinvointivaikutuksia ihmiseen on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia luokanopettajien näkemyksiä luontokasvatuksen tavoitteista ja merkityksistä. Fenomenografisen lähestymistavan avulla tutkimuksessa pyrittiin saamaan käsitys luokanopettajien näkemyksistä luontokasvatuksen vaikutuksista lapsen hyvinvoinnille. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu luontokasvatuksen määrittelystä ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen kasvatuksen ja luontosuhdekäsitteen kautta sekä luonnon hyvinvointivaikutuksia tarkastelevista tutkimuksista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin Facebookin luokanopettajille suunnatun Alakoulun aarreaitta -ryhmän kautta sekä satunnaisille luokanopettajille ympäri Suomen sähköposteihin lähetetyllä kyselylomakelinkillä. Aineistoon vastasi yhteensä 17 luokanopettajaa. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysi menetelmällä redusoinnin, klusteroinnin ja abstrahoinnin kautta.
Tutkimustuloksista nousee esille ensimmäisen tutkimusongelman osalta se, että luokanopettajat pitävät luontokasvatuksen toteuttamista yleisesti tärkeänä asiana. He liittävät luontokasvatukseen oleellisesti luontosuhteen vahvistamisen, ympäristövastuullisuuden lisäämisen sekä ympäristöahdistuksen vähentämisen. Luokanopettajat näkevät, että luontokasvatusta toteuttamalla voidaan saavuttaa näitä asioita.
Toisen tutkimuskysymyksen osalta nousee esille se, että luokanopettajat kokevat luontokasvatuksen lisäävän lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luontokasvatuksen toteuttamisella voidaan tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Luonnon aikaansaamat hyvinvointivaikutukset ovat usein kokonaisvaltaisia vaikutuksia.
Luontokasvatuksella voidaan osaltaan olla tukemassa kestävän kehityksen tavoitteita sekä yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luontokasvatuksen tavoitteet istuvat hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä aikamme kestävän elämäntavan rakentamisen vaatimuksiin. Luontokasvatuksella voidaan lisätä muun muassa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta, kannustaa liikkumaan sekä vahvistaa itsetuntoa ja parantaa mielialaa.
Tutkimus on toteutettu yleisiä tutkimuksen eettisiä ja luotettavuutta mittaavia asioita noudattaen. Tutkimuksen yleistettävyyttä aiempiin tutkimustuloksiin on haastavaa arvioida, koska aiempia tutkimuksia luokanopettajien näkemyksistä luontokasvatuksen hyvinvointivaikutuksista ei ole riittävästi. Tutkimusta on tehty ajallisesti kolmen vuoden ajan, johon on sisältynyt taukoja, jotka on otettu huomioon tutkielman luotettavuutta arvioitaessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin Facebookin luokanopettajille suunnatun Alakoulun aarreaitta -ryhmän kautta sekä satunnaisille luokanopettajille ympäri Suomen sähköposteihin lähetetyllä kyselylomakelinkillä. Aineistoon vastasi yhteensä 17 luokanopettajaa. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysi menetelmällä redusoinnin, klusteroinnin ja abstrahoinnin kautta.
Tutkimustuloksista nousee esille ensimmäisen tutkimusongelman osalta se, että luokanopettajat pitävät luontokasvatuksen toteuttamista yleisesti tärkeänä asiana. He liittävät luontokasvatukseen oleellisesti luontosuhteen vahvistamisen, ympäristövastuullisuuden lisäämisen sekä ympäristöahdistuksen vähentämisen. Luokanopettajat näkevät, että luontokasvatusta toteuttamalla voidaan saavuttaa näitä asioita.
Toisen tutkimuskysymyksen osalta nousee esille se, että luokanopettajat kokevat luontokasvatuksen lisäävän lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luontokasvatuksen toteuttamisella voidaan tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Luonnon aikaansaamat hyvinvointivaikutukset ovat usein kokonaisvaltaisia vaikutuksia.
Luontokasvatuksella voidaan osaltaan olla tukemassa kestävän kehityksen tavoitteita sekä yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luontokasvatuksen tavoitteet istuvat hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä aikamme kestävän elämäntavan rakentamisen vaatimuksiin. Luontokasvatuksella voidaan lisätä muun muassa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta, kannustaa liikkumaan sekä vahvistaa itsetuntoa ja parantaa mielialaa.
Tutkimus on toteutettu yleisiä tutkimuksen eettisiä ja luotettavuutta mittaavia asioita noudattaen. Tutkimuksen yleistettävyyttä aiempiin tutkimustuloksiin on haastavaa arvioida, koska aiempia tutkimuksia luokanopettajien näkemyksistä luontokasvatuksen hyvinvointivaikutuksista ei ole riittävästi. Tutkimusta on tehty ajallisesti kolmen vuoden ajan, johon on sisältynyt taukoja, jotka on otettu huomioon tutkielman luotettavuutta arvioitaessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34547]