Opettajien näkökulmia lukivaikeuden kohtaamiseen musiikinopetuksessa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee lukivaikeuden suhdetta musiikin opiskeluun pedagogisesta näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee opettajien käsityksiä lukivaikeuden ilmenemisestä sekä opetusmetodeja, joilla he ottavat lukivaikeuden musiikinopetuksessa huomioon. Tutkimuksessa syvennytään peruskoulun tukirakenteisiin ja opettajien käsityksiin niiden toimivuudesta sekä vaikutuksesta käytännön opetukseen.

Oppimisvaikeus on yleisin syy koulunkäynnin ja oppimisen haasteille. Oppimisvaikeuksista yleisin lienee lukivaikeus. Lukivaikeus ilmenee haasteina lukemisessa ja kirjoittamisessa, mutta sillä on tutkittu olevan yhteyttä myös esimerkiksi muistiin, hahmotuskykyyn ja motorisiin taitoihin. Lukivaikeuden merkit voidaan havaita jo ennen kouluikää. Siihen liitetään geneettistä alttiutta sekä rakenteellisia poikkeavuuksia aivoissa. Lukivaikeus voi lisätä oppilaan tuen tarvetta opiskeluissa. Peruskoulun tukitoimien taustalla vaikuttavat inkluusioperiaate ja kolmiportainen tuki. Inkluusion myötä tuki tuodaan oppilaan luokse lähikouluun. Tukea tarvitsevat oppilaat saavat opiskella yleisopetuksen puolella, eikä heitä suljeta erityisryhmiin. Kolmiportainen tuki määrittää, minkä tasoista tukea oppilas saa. Se on jaettu kolmeen portaaseen, jotka ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

Tutkimus on menetelmältään laadullinen ja sen lähestymistapa on fenomenografia. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui neljä opettajaa, jotka opettivat musiikkia peruskoulussa. Aineisto on analysoitu fenomenografisella analyysimenetelmällä, jonka tuotoksena on syntynyt kuvauskategoriajärjestelmä.

Tutkimuksen mukaan opettajat havaitsivat lukivaikeuden vaikuttavan musiikinopiskeluun monella eri osa-alueella. Tieto lukivaikeudesta saatiin pääosin omien havaintojen, muiden opettajien tai verkkopalvelu Wilman kautta. Lukivaikeuden ajateltiin näkyvän musiikin tunneilla lukemisessa ja kirjoittamisessa, rytmeissä ja motoriikassa, hahmottamiskyvyssä, sosiaalisissa tilanteissa sekä erilaisina vahvuuksina. Tuloksissa korostui musiikinopetusmetodien inklusiivisuus ja pyrkimys musiikinopetukseen, johon kaikki oppilaat voivat osallistua. Opettajat lähestyivät musiikinopetusta soittamisen ja laulamisen kautta. Tärkeää oli eteneminen yksinkertaisesta kohti haastavampaa sekä ylöspäin eriyttäminen. Osa opettajista hyödynsi opetuksessaan myös musiikkiliikuntaa ja -teknologiaa. Inkluusion tarkoitusperiä pidettiin hyvinä ja musiikki nähtiin oppiaineena, jossa sitä on helppo toteuttaa. Inkluusion haasteet liittyivät pääosin lisääntyneisiin tuen tarpeisiin luokassa sekä tuntiresursseihin. Kolmiportainen tuki nähtiin taustalla vaikuttavana rakenteena, jolla ei ollut paljoa vaikutusta musiikinopetukseen. Toisaalta keskustelua herätti sen myötä lisääntynyt kirjaaminen. Musiikinopetuksen osana käytettiin useita käytännön tukimuotoja, kuten tukiopetusta, pienryhmäopetusta, yhteisopettajuutta ja eriyttämistä.