Arkiliikkumisen olosuhteiden mittaaminen : käveltävyysindeksin soveltuvuus maaseutumaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käveltävyysindeksin soveltuvuutta suomalaisiin maaseutumaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin. Käveltävyys on yksi niistä käsitteistä, joita käytetään yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa. Käveltävyydellä tarkoitetaan sitä, että millaiset mahdollisuudet ympäristö tarjoaa kävelyyn. Kävelyn olosuhteet muodostuvat useista tekijöistä ja eri tekijöiden yhteisvaikutuksen kuvaamiseksi on luotu useita erilaisia käveltävyysindeksejä. Tutkimus fyysistä aktiivisuutta lisäävistä ympäristöistä on keskittynyt vahvasti kaupunkeihin ja suburbaaneille alueille. Lisäksi käveltävyystutkimuksien suhteen paikkatietoaineistojen eroavaisuudet maittain aiheuttavat haasteita tutkimuksien toistettavuudelle.

Tutkielmani perustuu käveltävyysindeksin testaukseen ja soveltamiseen menetelmänä. Monista olemassa olevista käveltävyysindekseistä valitsin tutkimukseeni yhden käytetyimmistä käveltävyysindekseistä Frank ym. (2010) indeksin WI. Tutkimuksessani alkuperäistä käveltävyysindeksiä WI, täytyi muokata, jotta suomalaisia paikkatietoaineistoja voitiin käyttää. Tutkimusaineisto koostuu Maanmittauslaitoksen (MML), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tilastokeskuksen ja Väyläviraston paikkatietoaineistoista. Lisäksi käytän Ilmastoystävällisen arkiliikkumisen kehittäminen kunnissa (ITEA) -hankkeen kyselyaineistoa taustoittamassa tutkimustani. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, miten hyvin indeksi soveltuu suomalaisten taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien käveltävyyden analysoimiseen, millaisia tuloksia käveltävyysindeksi menetelmänä antaa kuntiin ja miten indeksiä voisi kehittää suomalaisesta näkökulmasta.

Tuloksista oli havaittavissa useita erilaisia ongelmia, etenkin koskien paikkatietoaineistojen välisiä eroja. Käveltävyysindeksin antamat tulokset kuntiin olivat järkevät sekä kunnista selkeästi erottui alueita, joilla oli fyysiseen aktiivisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Sen sijaan kuntien välisiä eroja indeksi ei kuvannut kovinkaan tarkasti. Jotta käveltävyysindeksiä pystyttäisiin käyttämään suomalaisiin taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin, indeksiin tulisi kehittää suomalaisella paikkatietoaineistolla toimiva tapa tarkastella naapurustoja. Lisäksi paikkatietoaineistojen keruu kunnilta olisi tarpeen. Indeksin muuttujien vaikutusta kävelyyn suomalaisessa kontekstissa tulisi tutkia. Lisäksi tässä tutkimuksessani käyttämääni käveltävyysindeksiä tulisi jatkokehittää muokkauksieni jälkeen tai harkita muiden käveltävyysindeksien käyttöä. Aihe kaipaa kotimaista jatkotutkimusta.