Rakennushankkeen tiedonhallintaprosessin kehittäminen
Heikkinen, Anssi (2022-06-14)
Heikkinen, Anssi
A. Heikkinen
14.06.2022
© 2022 Anssi Heikkinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206142806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206142806
Tiivistelmä
Digitalisaatio lisääntyy rakennusalalla jatkuvasti, ja rakentamisen eri vaiheissa käytettävien järjestelmien määrät ovat kasvussa. Rakennushankkeissa erilaista tietoa tarvitaan entistä enemmän, mutta hankkeissa nykyisin yleisesti laadittavat tietomallit eivät ole kyenneet vastaamaan tietotarpeisiin odotetulla tavalla. Ongelma rakennusalalla on, että tieto ei virtaa rakennushankkeen läpi, vaan tietoa häviää tai sitä tuotetaan turhaan. Tämän työn tavoitteena on laatia malli ja parannusehdotukset kehittämään rakennushankkeiden tiedonhallintaa.
Aiemmissa tutkimuksissa sekä aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa on esitetty tiedonhallintaan liittyviä elementtejä, jotka pitäisi määritellä rakennusprojektin alkuvaiheessa. Näitä ovat tuote ja tuotetieto, informaatiovaatimukset, informaationhallinnan roolit, tiedon tuottamisen prosessi, projektin ositus tiedonhallinnan näkökulmasta sekä informaation vastaanotto ja tarkastaminen. Jotta rakennushankkeeseen liittyvä tieto saataisiin hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, pitäisi nämä elementit ottaa huomioon tiedonhallintaprosessissa.
Tutkimus suoritettiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena, ja case-projektiksi valittiin tutkimukseen soveltuva case-tapaus. Haastattelukysymykset laadittiin kirjallisuussynteesin elementtien pohjalta. Empiirinen tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja siinä haastateltiin kaksitoista case-projektin osapuolta. Tutkimustulosten sekä kirjallisuusanalyysin pohjalta laadittiin tiedonhallintaprosessin kehittämiseksi malli sekä parannusehdotukset.
Haastattelutulosten analysoinnin perusteella voidaan todeta kirjallisuuden elementtien olevan oleellisia rakennushankkeen tiedonhallintaprosessin parantamisessa. Elementit olivat osittain toteutuneet luonnollisella tavalla case-projektissa, mutta osa hyödyistä jäi saavuttamatta puutteellisten määritysten vuoksi. Tämä tutkimus esittää parannusehdotuksia tiedonhallinnan prosessin ja tiedon virtauksen kehittämiseksi rakennushankkeissa. Tutkimus tukee olemassa olevaa kirjallisuutta keräämällä keskeiset elementit yhteen ja luomalla niistä mallin sekä konkreettiset parannusehdotukset projektien hyödynnettäväksi. Tutkimustulokset on kerätty vain yhdestä allianssimallilla toteutetusta rakennushankkeesta, mutta tiedon tuottamista ja tiedonhallintaa toteutetaan kaikissa rakennushankkeissa samoin tavoin: ensin suunnittelemalla ja sitten rakentamalla. Näin ollen tiedonhallinnan prosessia kehittäviä parannusehdotuksia voidaan hyödyntää soveltuvilta osin kaikkiin rakennushankkeisiin. Tapauskohtaista harkintaa kuitenkin tarvitaan, etteivät parannusehdotukset vain aiheuttaisi ylimääräistä hallinnollista taakkaa rakennushankkeisiin. The use of digital technologies has grown over time in construction business. Reliable information is needed in construction projects and the building information models aren’t providing the information as expected. The problem is that the information is not flowing through the construction project properly. Stakeholders are losing the information or producing waste. The objective of this thesis is to create a model and suggestions to improve the information management in construction projects.
Earlier research and literature present elements that can be related to successful information management. These elements should be defined in the beginning of a construction project. The elements are product and product data, information requirements, information management roles, the process of producing information, dividing the project according to information management and receiving and revising the information. These elements should be considered to get the best out of the construction projects information management process.
This research was done as a constructive case-study and an appropriate case was selected for the empirical research. The interview questions were produced based on the elements that were presented in the earlier research and literature. The empirical research is qualitative by nature. Twelve stakeholders of the case-project were interviewed for the research. The model and suggested improvements for the information management process were produced based on the results of the empirical research and the literature synthesis.
The relevance of the elements achieving better information management process can be understood after analyzing the results of the empirical research. The elements had partly come true in a natural way during the case-project, but benefits were also lost because the elements were not defined properly. This research presents improvements to the information management process in construction projects. The research supports existing literature by combining the elements and providing a model and suggested improvements for the construction projects to use. The empirical results are gathered from only one construction project done in alliance model, but information production and management are done in all construction projects by designing and constructing. Therefore, the suggestions that improve the information management process can be used in all construction projects where they are applicable. The use of the suggested improvements should always be considered in the project so that they don’t cause unnecessary workload.
Aiemmissa tutkimuksissa sekä aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa on esitetty tiedonhallintaan liittyviä elementtejä, jotka pitäisi määritellä rakennusprojektin alkuvaiheessa. Näitä ovat tuote ja tuotetieto, informaatiovaatimukset, informaationhallinnan roolit, tiedon tuottamisen prosessi, projektin ositus tiedonhallinnan näkökulmasta sekä informaation vastaanotto ja tarkastaminen. Jotta rakennushankkeeseen liittyvä tieto saataisiin hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, pitäisi nämä elementit ottaa huomioon tiedonhallintaprosessissa.
Tutkimus suoritettiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena, ja case-projektiksi valittiin tutkimukseen soveltuva case-tapaus. Haastattelukysymykset laadittiin kirjallisuussynteesin elementtien pohjalta. Empiirinen tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja siinä haastateltiin kaksitoista case-projektin osapuolta. Tutkimustulosten sekä kirjallisuusanalyysin pohjalta laadittiin tiedonhallintaprosessin kehittämiseksi malli sekä parannusehdotukset.
Haastattelutulosten analysoinnin perusteella voidaan todeta kirjallisuuden elementtien olevan oleellisia rakennushankkeen tiedonhallintaprosessin parantamisessa. Elementit olivat osittain toteutuneet luonnollisella tavalla case-projektissa, mutta osa hyödyistä jäi saavuttamatta puutteellisten määritysten vuoksi. Tämä tutkimus esittää parannusehdotuksia tiedonhallinnan prosessin ja tiedon virtauksen kehittämiseksi rakennushankkeissa. Tutkimus tukee olemassa olevaa kirjallisuutta keräämällä keskeiset elementit yhteen ja luomalla niistä mallin sekä konkreettiset parannusehdotukset projektien hyödynnettäväksi. Tutkimustulokset on kerätty vain yhdestä allianssimallilla toteutetusta rakennushankkeesta, mutta tiedon tuottamista ja tiedonhallintaa toteutetaan kaikissa rakennushankkeissa samoin tavoin: ensin suunnittelemalla ja sitten rakentamalla. Näin ollen tiedonhallinnan prosessia kehittäviä parannusehdotuksia voidaan hyödyntää soveltuvilta osin kaikkiin rakennushankkeisiin. Tapauskohtaista harkintaa kuitenkin tarvitaan, etteivät parannusehdotukset vain aiheuttaisi ylimääräistä hallinnollista taakkaa rakennushankkeisiin.
Earlier research and literature present elements that can be related to successful information management. These elements should be defined in the beginning of a construction project. The elements are product and product data, information requirements, information management roles, the process of producing information, dividing the project according to information management and receiving and revising the information. These elements should be considered to get the best out of the construction projects information management process.
This research was done as a constructive case-study and an appropriate case was selected for the empirical research. The interview questions were produced based on the elements that were presented in the earlier research and literature. The empirical research is qualitative by nature. Twelve stakeholders of the case-project were interviewed for the research. The model and suggested improvements for the information management process were produced based on the results of the empirical research and the literature synthesis.
The relevance of the elements achieving better information management process can be understood after analyzing the results of the empirical research. The elements had partly come true in a natural way during the case-project, but benefits were also lost because the elements were not defined properly. This research presents improvements to the information management process in construction projects. The research supports existing literature by combining the elements and providing a model and suggested improvements for the construction projects to use. The empirical results are gathered from only one construction project done in alliance model, but information production and management are done in all construction projects by designing and constructing. Therefore, the suggestions that improve the information management process can be used in all construction projects where they are applicable. The use of the suggested improvements should always be considered in the project so that they don’t cause unnecessary workload.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]