Henkilöstön hyvinvointi suomalaisissa sosiaali- ja terveysalan suuryrityksissä

Abstract

Tässä työssä pyritään selvittämään, mihin henkilöstön hyvinvoinnin osa-alueisiin suomalaisissa sote-alan suuryrityksissä panostetaan. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, minkälaisilla keinoilla työntekijöiden hyvinvointia voitaisiin mahdollisesti parantaa entisestään. Tutkimusmenetelmänä käytetään deduktiivista sisällönanalyysiä. Analyysi tehdään julkisesti saatavilla oleviin yritysvastuuraportteihin. Tutkimuksessa käytettiin kuuden suuryrityksen raporttia aineistona.

Analyysin tuloksien vertailun mahdollistamiseksi työssä rakennetaan teoreettinen viitekehys, johon on koottu kirjallisuudesta mahdollisia hyvinvointitoimia osa-alueittain. Vertaamalla analyysin tuloksia ja viitekehystä, saadaan vastaukset tutkimuskysymyksiin.

Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että suomalaiset sote-alan suuryritykset vaikuttaisivat painottavan työpaikan fyysistä turvallisuutta eniten. Työntekijöiden kotielämän hyvinvointia taas painotetaan vähiten. Yksittäisistä keinoista eniten puhuttiin koronanvastaisista toimista ja työntekijöiden voimaannuttamisesta. Vähiten puhuttiin palkankorotuksista, joustavuudesta ja riittävän vapaa-ajan takaamisesta.

Tuloksia voidaan hyödyntää yritysten hyvinvointiohjelmien suunnittelussa. Tulokset antavat myös hyödyllisen kuvan sote-alan tilanteesta. Yleistettävyys on kuitenkin harkinnanvaraista.

The aim of this bachelor thesis is to identify which worker well-being domains are emphasized most in large Finnish social welfare and healthcare companies. The thesis also seeks to discover how worker well-being might be enhanced even further. This paper uses a deductive content analysis as its research method. The analysis is carried out on publicly available corporate responsibility reports. Six large companies’ reports were used as the dataset of this paper.

In order to facilitate comparison of the analysis results, a theoretical framework was constructed. This framework consists of possible well-being activities that could be implemented in the workplace, divided into their corresponding well-being domains. By comparing the analysis results to this framework, the research questions will be answered.

As a result of this research, it was noted that large Finnish social welfare and healthcare companies appear to emphasize workplace physical safety the most. Worker well-being outside of work was the least emphasized area. Out of the individual methods, anti-covid measures and worker empowerment were the most mentioned. The least mentioned methods were pay raises, flexibility in working hours, and ensuring adequate free time.

The results can be utilized in the development of corporate well-being programs. The results also provide a useful look into the current situation of Finnish social welfare and healthcare. The generalization of these results should be done on the reader’s discretion, though.