Asukkaiden kerrostalo : yhteistilat korjausrakentamisen keskiössä Puolivälinkankaalla

Abstract

Diplomityö on osa Ympäristöministeriön Lähiöohjelman 2020–2022 rahoittamaa tutkimuskokonaisuutta. Työ taustoittaa 1970-luvun kerrostalolähiöiden korjausrakentamista sekä tarkastelee yhteistilojen ja etätyön historiaa. Diplomityössä esitellään Oulun Puolivälinkankaan lähiössä sijaitsevan kaksi kerrostaloa käsittävän kohteen korjaussuunnitelma. 1970-luvulla valmistuneiden rakennusten yhteistilat ovat korjaussuunnitelman keskiössä.

Asuinkerrostalojen peruskorjaaminen on ajankohtaista noin 40–50 vuoden välein, joten 1970-luvun kerrostalot ovat kiireellisessä korjaustarpeessa. Lähiökerrostalot ovat myös rakennuskantamme energiatehottomin osa. Lähiöt ovat erinomaisia alueita lisä- ja täydennysrakentamiselle sekä palveluiden kehittämiselle, sillä ne ovat yleensä väljästi rakennettuja.

Korjaussuunnitelman lähtökohtana on säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäisen arkkitehtuurin elementtejä, mutta samalla suunnitella nykyaikaisen ihmisen tarpeita palvelevia ratkaisuja. Kohteen yhteistilojen korjaussuunnittelussa lähtökohtina ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävät ratkaisut. Suunnitelmassa on hyödynnetty asukasosallistamisen keinoja. Korjaussuunnitelma esittelee kohteen yhteistilojen ja asuntojakauman monipuolistamista sekä muita maltillisia parannuksia.

Master’s thesis is part of Suburb project funded by ministry of environment. Thesis examines rehabilitation of 1970s suburbs and introduces history of resident’s common areas and remote working. The plan concentrates on rehabilitation of two apartment buildings built in 1970s and located in Oulu. The focus of the plan is especially on the common areas of the buildings.

Rehabilitation of apartment buildings should be executed approximately after every 40–50 years; there- fore, buildings built in 1970s are in urgent need of repairs. Apartment buildings located in the suburbs are also the least energy efficient part of developments in Finland. Suburbs are excellent areas for additional service development and improvement, due to their spacious areas.

The baseline of this rehabilitation plan is to preserve as many elements of the original architecture as possible. At the same time, it is important to create solutions for the modern people. The focus while planning the common areas of the buildings is on the socially and culturally sustainable solutions. Participation of residents is an important resource in the thesis. The final rehabilitation plan introduces diversification of the apartments and common areas while also presenting some other moderate improvements.