Barriers to digitalisation in Finnish SMEs

Abstract

The purpose of this work is to look for the barriers to digitalization in SMEs. The work is carried out as a literature survey. The situation in Finland is also discussed separately. SMEs play an important role in the development of industry 4.0 smart production chains and product lifecycle management. SMEs face a wide range of challenges in developing digitalization. Due to their smaller size, their resources are lower, and it is more difficult to hire experts. SMEs often do not have the direct contact to end customers but act as suppliers. That makes them more difficult to get real- time information enough to their development work. Their financial resources are lower than those of larger companies. Venture capitalists favor start-ups, and especially in Finland does not have a culture of financing later-stage production companies. Because most technical solutions are designed to meet the needs of large companies, in SMEs this means demanding deployment. To take full advantage of Industry 4.0, it would be important for larger companies to take better account of the situation of SMEs when developing their own business. This is because it is indeed the only opportunity to develop complete production chains, manage the life cycle of the product and take environmental issues fully into account. It is important to train specialists, but even more important to educate the senior management and boards of SMEs. When decision-makers see the potential of digitalization in their own business, digitalization will become an integral part of business.

Tämän työn tarkoituksena on etsiä digitalisaation esteitä pk-yrityksissä. Työ toteutetaan kirjallisuusselvityksenä. Suomen tilanne käsitellään erikseen. Pk-yrityksillä on tärkeä rooli teollisuus 4.0 älykkäiden tuotantoketjujen ja tuotteiden elinkaarihallinnan kehittämisessä. Pk-yritykset kohtaavat monenlaisia haasteita digitalisaation kehittämisessä. Pienen kokonsa vuoksi niiden resurssit ovat pienemmät ja asiantuntijoiden palkkaaminen on vaikeampaa. Pk-yrityksillä ei useinkaan ole suoraa yhteyttä loppuasiakkaisiin, vaan ne toimivat tavarantoimittajina. Tämä tekee heille vaikeammaksi saada tarpeeksi reaaliaikaista tietoa kehitystyöhönsä. Niiden taloudelliset resurssit ovat pienemmät kuin suurempien yritysten. Pääomasijoittajat suosivat startupyrityksiä, eikä varsinkaan Suomessa ole kulttuuria myöhemmän vaiheen tuotannollisten yritysten rahoittamiseen. Koska suurin osa teknisistä ratkaisuista on suunniteltu vastaamaan suurten yritysten tarpeita, tämä tarkoittaa pk-yrityksissä vaativaa ja kallista käyttöönottoa. Teollisuus 4.0:n täysimääräisen hyödyn saamiseksi suurempien yritysten olisi tärkeää ottaa paremmin huomioon PK-yritysten tilanne kehittäessään omaa liiketoimintaansa. Tämä johtuu siitä, että se on ainoa mahdollisuus kehittää kokonaisia tuotantoketjuja, hallita tuotteen elinkaarta ja ottaa ympäristöasiat täysin huomioon. On tärkeää kouluttaa asiantuntijoita, mutta vielä tärkeämpää on kouluttaa PK-yritysten ylintä johtoa ja hallituksia. Kun päättäjät näkevät digitalisaation mahdollisuudet omassa liiketoiminnassaan, digitalisaatiosta tulee kiinteä osa liiketoimintaa.