”Jos tähän pääsis ni mä olisin niin onnellinen ku olla ja voi” : ADHD-diagnoosin saaneiden oppilaiden käsityksiä hyvästä oppimisympäristöstä
Kiviniemi, Anne; Porkola, Elisa (2022-03-16)
A. Kiviniemi; E. Porkola
16.03.2022
© 2022 Anne Kiviniemi, Elisa Porkola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203161379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203161379
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ADHD-diagnoosin saaneiden oppilaiden käsityksiä heille mieluisasta oppimisympäristöstä. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on kehityksellinen häiriö, joka heikentää yksilön toimintakykyä. Sen oireita ovat tyypillisesti tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oppimisympäristö voidaan määritellä sellaisiksi tiloiksi, paikoiksi, yhteisöiksi ja toimintakäytännöiksi, jotka mahdollistavat oppimisen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa korostettiin lapsinäkökulmaa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kuusi peruskoulun 1.–6. luokan oppilasta, joista jokaisella on ADHD-diagnoosi. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin taustalla vaikutti oppimisympäristöjen jaottelu fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen osa-alueeseen. Haastattelujen aikana tehtiin piirros toiveiden oppimisympäristöstä.
Tutkimustuloksista selvisi, että tutkimukseen osallistuneet ADHD-diagnoosin saaneet oppilaat kaipaisivat oppimisympäristöltä omaa paikkaa, tilaa ja rauhaa. Sitä oppimisympäristöä, jossa he itse haluaisivat työskennellä, kuvattiin mukavaksi ja omaa oloa siellä ollessa rauhalliseksi. Haastateltavien vastauksissa oli havaittavissa viitteitä heidän nykyisiin oppimisympäristöihinsä, muun muassa koululuokkaan.
Tutkimuksen tulokset myötäilevät suurelta osin niitä ohjeita, joita eri tahot ovat antaneet ADHD-diagnoosin saaneiden oppilaiden koulunkäynnin tukemiseksi. Päivien tasainen rytmitys liikkumisen mahdollistavilla tauoilla auttaa oppilaita purkamaan ylimääräistä energiaa ja keskittymään paremmin opetukseen. Mieluinen tekeminen, kuten erilaiset leikit ja liikuntamuodot, olisivat myös tervetullut lisä koulupäiviin. Oppilaat toivoivat mahdollisuutta tehdä omaan koulupäivään liittyviä valintoja esimerkiksi koulupäivän keston, opiskelupaikan tai oppituntien järjestyksen suhteen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää oppimisympäristöjen tarkasteluun oppilaiden näkökulmasta ja oppilaille suunnattujen tukitoimien suunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa korostettiin lapsinäkökulmaa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kuusi peruskoulun 1.–6. luokan oppilasta, joista jokaisella on ADHD-diagnoosi. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin taustalla vaikutti oppimisympäristöjen jaottelu fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen osa-alueeseen. Haastattelujen aikana tehtiin piirros toiveiden oppimisympäristöstä.
Tutkimustuloksista selvisi, että tutkimukseen osallistuneet ADHD-diagnoosin saaneet oppilaat kaipaisivat oppimisympäristöltä omaa paikkaa, tilaa ja rauhaa. Sitä oppimisympäristöä, jossa he itse haluaisivat työskennellä, kuvattiin mukavaksi ja omaa oloa siellä ollessa rauhalliseksi. Haastateltavien vastauksissa oli havaittavissa viitteitä heidän nykyisiin oppimisympäristöihinsä, muun muassa koululuokkaan.
Tutkimuksen tulokset myötäilevät suurelta osin niitä ohjeita, joita eri tahot ovat antaneet ADHD-diagnoosin saaneiden oppilaiden koulunkäynnin tukemiseksi. Päivien tasainen rytmitys liikkumisen mahdollistavilla tauoilla auttaa oppilaita purkamaan ylimääräistä energiaa ja keskittymään paremmin opetukseen. Mieluinen tekeminen, kuten erilaiset leikit ja liikuntamuodot, olisivat myös tervetullut lisä koulupäiviin. Oppilaat toivoivat mahdollisuutta tehdä omaan koulupäivään liittyviä valintoja esimerkiksi koulupäivän keston, opiskelupaikan tai oppituntien järjestyksen suhteen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää oppimisympäristöjen tarkasteluun oppilaiden näkökulmasta ja oppilaille suunnattujen tukitoimien suunnittelussa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34155]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/