Pienten lasten kokema taloudellinen eriarvoisuus
Karhunen, Salla (2022-03-16)
Karhunen, Salla
S. Karhunen
16.03.2022
© 2022 Salla Karhunen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203161394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203161394
Tiivistelmä
Tutkielma on kirjallisuuskatsaus pienten lasten kokemasta taloudellisesta eriarvoisuudesta, jonka aiheena on lapsiperheen köyhyys ja yleisen taloudellisen tilanteen vaikutus perheeseen ja sitä kautta perheen lapseen. Tutkimuksen kautta saadaan vastauksia aiheeseen, voiko lapsi kokea taloudellista eriarvoisuutta etsitään kulutuksen ja ympäristön näkökulmista. Varhaiskasvatuksen tärkeys pienelle lapselle on suuri ja sen vaikutukset lapseen vielä suuremmat. Onko varhaiskasvatuksessa talouteen liittyviä eriarvoistavia piirteitä ja jos on niin miten ne tulevat ilmi.
Suomessa lapsiperhe köyhyyttä ei ole paljoa, kun suhteuttaa muihin maihin. Huolestuttavaa on silti se, että Suomessa elävistä lapsista 5 prosenttia elää lapsiköyhyysrajan alapuolella. Hyvinvointivaltiona tunnetun Suomen varhaiskasvatus on synnystään asti taistellut lasten hyvinvoinnin puolesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi kohdella jokaista lasta tasavertaisesti ja puuttua lasten välisiin eriarvoistaviin tilanteisiin. Vaikka päiväkodissa eriarvoistaviin piirteisiin pyrittäisiin puutumaan, on silti mahdotonta täysin kitkeä eriarvoistavia tekijöitä pois lasten ympäristöstä ja lasten keskuudesta.
Kuluttaminen on vahvasti läsnä lapsen arjessa. Lapsi syntymästään asti on mukana kuluttamisessa vanhempiensa kautta. Lasten keskuudessa vaatteiden ja älylaitteiden omistamisella voi olla suurikin merkitys statuksen ja ystävyyssuhteiden muodostamisen kannalta. Lapsi muodostaa helpoiten ystävyyssuhteita sellaisen lapsen kanssa, joka tulee samoista taloudellisista lähtökohdista.
Taloudellista eriarvoisuutta näyttäytyy pienten lasten arjessa ja se vaikuttaa erityisesti lapsen perheessä ja lapsen kaveripiirissä. Perheen taloudellisella tilanteella on vaikutusta lapseen niin hyvällä kuin huonolla taloudellisella tilanteella. Köyhyydessä elävällä lapsella voi olla hankaluuksia saada omia perustarpeitaan täytettyä. Myös vastuu perheen taloudesta voi osaksi tulla lapsen harteille. Perheen hyvä taloudellinen tilanne voi myös vaikuttaa lapseen negatiivisesti. Paljon töitä tekevä vanhempi ei ole yhtä lailla läsnä, jolloin vanhemmalla ei ole aikaa lapselle. Yhteinen aika vanhempien kanssa on se tärkein asia. Loppupeleissä lapselle ei ole niin väliä perheen taloudellisella tilanteella, jos lapsen perustarpeet tulevat täytetyiksi.
Suomessa lapsiperhe köyhyyttä ei ole paljoa, kun suhteuttaa muihin maihin. Huolestuttavaa on silti se, että Suomessa elävistä lapsista 5 prosenttia elää lapsiköyhyysrajan alapuolella. Hyvinvointivaltiona tunnetun Suomen varhaiskasvatus on synnystään asti taistellut lasten hyvinvoinnin puolesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi kohdella jokaista lasta tasavertaisesti ja puuttua lasten välisiin eriarvoistaviin tilanteisiin. Vaikka päiväkodissa eriarvoistaviin piirteisiin pyrittäisiin puutumaan, on silti mahdotonta täysin kitkeä eriarvoistavia tekijöitä pois lasten ympäristöstä ja lasten keskuudesta.
Kuluttaminen on vahvasti läsnä lapsen arjessa. Lapsi syntymästään asti on mukana kuluttamisessa vanhempiensa kautta. Lasten keskuudessa vaatteiden ja älylaitteiden omistamisella voi olla suurikin merkitys statuksen ja ystävyyssuhteiden muodostamisen kannalta. Lapsi muodostaa helpoiten ystävyyssuhteita sellaisen lapsen kanssa, joka tulee samoista taloudellisista lähtökohdista.
Taloudellista eriarvoisuutta näyttäytyy pienten lasten arjessa ja se vaikuttaa erityisesti lapsen perheessä ja lapsen kaveripiirissä. Perheen taloudellisella tilanteella on vaikutusta lapseen niin hyvällä kuin huonolla taloudellisella tilanteella. Köyhyydessä elävällä lapsella voi olla hankaluuksia saada omia perustarpeitaan täytettyä. Myös vastuu perheen taloudesta voi osaksi tulla lapsen harteille. Perheen hyvä taloudellinen tilanne voi myös vaikuttaa lapseen negatiivisesti. Paljon töitä tekevä vanhempi ei ole yhtä lailla läsnä, jolloin vanhemmalla ei ole aikaa lapselle. Yhteinen aika vanhempien kanssa on se tärkein asia. Loppupeleissä lapselle ei ole niin väliä perheen taloudellisella tilanteella, jos lapsen perustarpeet tulevat täytetyiksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]