Koronavirusten neurologiset vaikutukset
Tervonen, Pilvi (2022-02-07)
P. Tervonen
07.02.2022
© 2022 Pilvi Tervonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202071176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202071176
Tiivistelmä
Beetakoronaviruksiin kuuluvat SARS-CoV, MERS-CoV ja SARS-CoV-2 ovat aiheuttaneet epidemioita ympäri maailmaa kahden viime vuosikymmenen aikana. Nämä virukset aiheuttavat pääasiassa hengitysteiden infektioita, mutta ne voivat myös aiheuttaa hermostovaurioita keskushermostoon tunkeutuessaan. Nämä eläimissä kehittyneet koronavirukset ovat aiheuttaneet ihmisille jopa kuolemaan johtaneita neurologisia sairauksia.
Tutkielmassa tarkastellaan yleisempiä ja tärkeimpiä ihmisiin tarttuvia koronaviruksia, jotka pystyvät aiheuttamaan erilaisia hermostovaurioita. Tutkielma esittää näiden virusten, SARS-CoV, MERS-CoV ja SARS-CoV-2 neurologisia ilmenemismuotoja sekä mekanismeja virusten neurologisten patofysiologien taustalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää kolmen koronaviruksen neurologisia vaikutuksia ja niiden syntymekanismeja.
Eniten erilaisia ja vakavimpia neurologisia oireita esiintyi SARS-CoV-2:n kohdalla. Kyseisen viruksen aiheuttama COVID-19-infektio voi johtaa esimerkiksi tajunnanhäiriöihin, hermosoluvaurioihin, enkefaliittiin, anosmiaan, ageusiaan, Guillain-Barrén oireyhtymään ja aivohalvaukseen. SARS-CoV:n on esitetty aiheuttavan kouristelua, aivoinfarktia, aivohalvausta, enkefaliittia ja polyneuropatiaa, kun taas MERS-CoV voi aiheuttaa tajunnanhäiriöitä, aivohalvausta, Guillain-Barrén oireyhtymää ja neuropatiaa. Syynä SARS-CoV-2 neurologisten oireiden yleisempään ilmaantuvuuteen voi olla sen suurempi levinneisyys ja suurempi määrä tutkimuksia SARS-koronavirukseen ja MERS-koronavirukseen verrattuna. Koronavirusten neurologisten vaikutusten ilmaantuvuutta on kuitenkin suhteellisen vaikea arvioida, sillä suurin osa tutkimuksista on tapausselostuksia tai tutkimuksia, jotka on tehty vain pienelle aineistolle. Neurologisten oireiden tutkiminen ei ole vielä tarpeeksi systemaattista, jotta oireiden esiintyvyyslukuihin voisi täysin luottaa. Ottaen huomioon tutkimusten laajuuden oireiden esiintymisluvut antavat kuitenkin suuntaa oireiden yleisyydestä.
Koronavirusten uskotaan aiheuttavan tulevaisuudessa uusia koronavirusepidemioita esimerkiksi ilmastonmuutoksen sekä ihmisten ja eläinten lisääntyneen vuorovaikutuksen vuoksi. Tämän vuoksi näiden neuroinvasiivisten virusten patologiaa on tärkeä tutkia lisää, jotta saadaan enemmän tietoa infektioiden vaikutuksista hermostoon. Esimerkiksi vielä on epäselvää ovatko neurologiset oireet seurausta suorasta neurotropismista ja muista hermostoa vaurioittavista mekanismeista, sekä mitä kautta koronavirukset pääsevät leviämään aivoihin.
Tutkielmassa tarkastellaan yleisempiä ja tärkeimpiä ihmisiin tarttuvia koronaviruksia, jotka pystyvät aiheuttamaan erilaisia hermostovaurioita. Tutkielma esittää näiden virusten, SARS-CoV, MERS-CoV ja SARS-CoV-2 neurologisia ilmenemismuotoja sekä mekanismeja virusten neurologisten patofysiologien taustalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää kolmen koronaviruksen neurologisia vaikutuksia ja niiden syntymekanismeja.
Eniten erilaisia ja vakavimpia neurologisia oireita esiintyi SARS-CoV-2:n kohdalla. Kyseisen viruksen aiheuttama COVID-19-infektio voi johtaa esimerkiksi tajunnanhäiriöihin, hermosoluvaurioihin, enkefaliittiin, anosmiaan, ageusiaan, Guillain-Barrén oireyhtymään ja aivohalvaukseen. SARS-CoV:n on esitetty aiheuttavan kouristelua, aivoinfarktia, aivohalvausta, enkefaliittia ja polyneuropatiaa, kun taas MERS-CoV voi aiheuttaa tajunnanhäiriöitä, aivohalvausta, Guillain-Barrén oireyhtymää ja neuropatiaa. Syynä SARS-CoV-2 neurologisten oireiden yleisempään ilmaantuvuuteen voi olla sen suurempi levinneisyys ja suurempi määrä tutkimuksia SARS-koronavirukseen ja MERS-koronavirukseen verrattuna. Koronavirusten neurologisten vaikutusten ilmaantuvuutta on kuitenkin suhteellisen vaikea arvioida, sillä suurin osa tutkimuksista on tapausselostuksia tai tutkimuksia, jotka on tehty vain pienelle aineistolle. Neurologisten oireiden tutkiminen ei ole vielä tarpeeksi systemaattista, jotta oireiden esiintyvyyslukuihin voisi täysin luottaa. Ottaen huomioon tutkimusten laajuuden oireiden esiintymisluvut antavat kuitenkin suuntaa oireiden yleisyydestä.
Koronavirusten uskotaan aiheuttavan tulevaisuudessa uusia koronavirusepidemioita esimerkiksi ilmastonmuutoksen sekä ihmisten ja eläinten lisääntyneen vuorovaikutuksen vuoksi. Tämän vuoksi näiden neuroinvasiivisten virusten patologiaa on tärkeä tutkia lisää, jotta saadaan enemmän tietoa infektioiden vaikutuksista hermostoon. Esimerkiksi vielä on epäselvää ovatko neurologiset oireet seurausta suorasta neurotropismista ja muista hermostoa vaurioittavista mekanismeista, sekä mitä kautta koronavirukset pääsevät leviämään aivoihin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34262]