The gender gap in educational attainment in the Finnish school system : a broader view

Abstract

There is a large and growing gap between boys’ and girls’ educational attainment in Finland. This thesis examines the phenomenon in three different ways. The first section provides a historical overview of the state of the gender gap in Finland using statistical data collected by Statistics Finland and shows how the gap is growing each year. The second section performs a systematic review of research literature on recent, peer-reviewed studies of Finnish students. The third section analyses a recent questionnaire by the Finnish National Agency for Education regarding the progress of a pilot programme for L2 learning. The results show that there is an almost universal advantage to girls, ranging from temperament, language skills, eating habits, developmental speeds to PISA performance. These differences were observed from a very young age, and the differences increased with age. The thesis further examines the current attitudes of Finnish teachers seen in the responses of a questionnaire performed by the Finnish National Agency for Education, showing a large lack of concern or awareness of the effects of gender on educational performance. The combination of the gender gap as it exists now, the lack of any large scale directed research, and the apparent blindness of the effects of gender by the respondents to the questionnaire all show a large, systemic sexist effect in favour of girls in the Finnish educational system.

Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on suuri ja kasvava ero Suomessa. Tämä opinnäytetyö tutkii kolmea eri puolta tästä ilmiöstä. Työn ensimmäinen osa tarjoaa historiallisen katsauksen ja tilastollisen kuvan tämänhetkisestä sukupuolijakaumasta Suomessa. Työn toisessa osassa suoritetaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen uusista, vertaisarvioiduista tutkimuksesta suomalaisista oppilaista. Työn kolmas osa analysoi uutta opetushallituksen suorittamaa kyselyä osana L2 oppimisen kärkihanketta. Tulokset osoittavat että tytöt suoriutuvat paremmin melkein kaikissa tilanteissa, luonteesta kielitaitoon, syömistottumuksiin, kehitysnopeuteen ja PISA-kokeisiin. Nämä erot havaittiin hyvin nuorista alkaen ja ero sukupuolten välillä kasvoi iän myötä. Lisäksi tämä opinnäyte tutkii suomalaisten opettajien tämänhetkisiä asenteita sukupuoleen kasvatuskontekstissa. Kyselyssä monella ilmenee vähättelevä tai suoraan hylkäävä asenne sukupuolen vaikutukseen koulumenestyksessä. Tämänhetkinen tilastollinen tilanne, laaja-alaisen tutkimuksen puute ilmiöstä sekä kyselyyn vastaavien näennäinen asennoituminen kaikki muodostavat kuvan suuresta, systemaattisesta seksistisestä vaikutuksesta tyttöjen eduksi suomalaisessa koulujärjestelmässä.