Kuin nainen olisi lapsi miesten seassa : oululaisten käsityksiä tyttö-sanan käytöstä eri tilanteissa
Näppä, Janina (2022-02-04)
J. Näppä
04.02.2022
© 2022 Janina Näppä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202041151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202202041151
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani sitä, miten täysi-ikäiset oululaiset suhtautuvat tyttö-sanan käyttöön eri tilanteissa ja sitä, miten sosiaaliset taustamuuttujat vaikuttavat kokemuksiin. Tutkielmani sijoittuu sosiolingvistiikan tutkimusalueelle ja siinä sivutaan feministisiä teorioita.
Olen kerännyt tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi 12 erilaista tilannetta, joissa sanaa tyttö on käytetty. Informanttien tuli valita asteikolta 1–5, millaisena he kokivat sanan käytön kyseisessä tilanteessa (erittäin loukkaava, loukkaava, neutraali, ystävällinen, erittäin ystävällinen). Lisäksi informanteilla oli mahdollisuus tarkentaa omin sanoin sitä, mitä ajatuksia kohdat heissä herättivät.
Olen jakanut kyselylomakkeen kohdat kuuteen kategoriaan: sanan käyttö työelämän tilanteissa, sanan käyttö koulumaailmassa, sanan käyttö julkisissa yhteyksissä, sanan käyttö politiikkaan liittyvässä internet-keskustelussa, sanan käyttö kuvaamassa yhtenäistä joukkoa ja sanan käyttö kehun yhteydessä. Olen etsinyt avovastauksista keskeisiä teemoja sisällönanalyysin keinoja hyödyntäen. Lisäksi olen esitellyt lukuja ja prosentteja apuna käyttäen tuloksia sukupuoli- ja ikäryhmittäin.
Tulokset osoittavat, että tyttö-sanan käyttöön suhtautuminen riippuu muun muassa sen esiintymiskontekstista sekä siitä, kuka sanaa käyttää. Esimerkiksi valta-aseman ja sanojan sukupuolen merkitys korostui avovastauksien pohdinnassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat sanan käytön tulkintaan.
Olen kerännyt tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi 12 erilaista tilannetta, joissa sanaa tyttö on käytetty. Informanttien tuli valita asteikolta 1–5, millaisena he kokivat sanan käytön kyseisessä tilanteessa (erittäin loukkaava, loukkaava, neutraali, ystävällinen, erittäin ystävällinen). Lisäksi informanteilla oli mahdollisuus tarkentaa omin sanoin sitä, mitä ajatuksia kohdat heissä herättivät.
Olen jakanut kyselylomakkeen kohdat kuuteen kategoriaan: sanan käyttö työelämän tilanteissa, sanan käyttö koulumaailmassa, sanan käyttö julkisissa yhteyksissä, sanan käyttö politiikkaan liittyvässä internet-keskustelussa, sanan käyttö kuvaamassa yhtenäistä joukkoa ja sanan käyttö kehun yhteydessä. Olen etsinyt avovastauksista keskeisiä teemoja sisällönanalyysin keinoja hyödyntäen. Lisäksi olen esitellyt lukuja ja prosentteja apuna käyttäen tuloksia sukupuoli- ja ikäryhmittäin.
Tulokset osoittavat, että tyttö-sanan käyttöön suhtautuminen riippuu muun muassa sen esiintymiskontekstista sekä siitä, kuka sanaa käyttää. Esimerkiksi valta-aseman ja sanojan sukupuolen merkitys korostui avovastauksien pohdinnassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat sanan käytön tulkintaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38358]