Huoltajien käsityksiä lasten hyvinvoinnista varhaiskasvatuksen vuorohoidossa
Sarpola, Anna-Sofia (2022-01-21)
A.-S. Sarpola
21.01.2022
© 2022 Anna-Sofia Sarpola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202201211091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202201211091
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitin, millaisia käsityksiä huoltajilla on lasten hyvinvoinnista vuorohoidossa. Tutkimukseni tavoitteena oli saada tietoa lasten hyvinvoinnista vuorohoidossa huoltajien näkökulmasta. Erityisesti vuorohoidossa olevien lasten hyvinvointia on tutkittu suhteellisen vähän, joten tavoitteena oli myös tuottaa uutta tietoa tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksessani hyödynsin fenomenografista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineiston keräsin sähköisellä kyselylomakkeella erään pohjoispohjanmaalaisen kaupungin vuorohoitoa tarvitsevien lasten huoltajilta. Kyselyyn sain 14 huoltajan vastauksen. Aineistoin analyysin tein mukaillen fenomenografiselle tutkimukselle tyypillistä nelivaiheista analyysiä.
Tutkimukseni mukaan huoltajat pitivät lasten hyvinvointia hyvänä varhaiskasvatuksen vuorohoidossa. Tutkimustulosteni perusteella lasten hyvinvointi vuorohoidossa jakautuu kahteen kategoriaan, jotka ovat arjen pedagogiset käytänteet ja lapsen yksilöllinen kohtaaminen. Huoltajien käsitysten mukaan arjen pedagogisiin käytänteisiin liittyy säännöllinen rytmi, uni ja lepo, tiedonkulku, ravinto ja ruokailu, riittävästi aktiviteetteja, pienryhmätoiminta, kodinomaisuus, vaihtelevat ryhmäkoot ja vaihtuvat aikuisten sekä toiveena oli, että vuororyhmiin saataisiin enemmän henkilökuntaa. Lapsen yksilölliseen huomiointiin huoltajien käsitysten mukaan puolestaan liittyi sensitiivinen henkilökunta, aikuisen läsnäolo, tunnetaidot, lapsen yksilöllisten tuentarpeiden huomiointi, lapsilähtöisyys, aikuisen tuki ja ohjaus leikkitilanteissa, lapselle tilan antaminen, lapsen tarpeisiin vastaaminen sekä vertais- ja kaverisuhteet.
Tutkimukseni tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä tutkimuksen otos on suhteellisen pieni ja aineisto kerättiin yhden kaupungin vuorohoitoyksiköissä olevien lasten huoltajilta. Tutkimuksessa saamiani tuloksia voidaan hyödyntää vuorohoidon kehittämistyössä.
Tutkimuksessani hyödynsin fenomenografista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineiston keräsin sähköisellä kyselylomakkeella erään pohjoispohjanmaalaisen kaupungin vuorohoitoa tarvitsevien lasten huoltajilta. Kyselyyn sain 14 huoltajan vastauksen. Aineistoin analyysin tein mukaillen fenomenografiselle tutkimukselle tyypillistä nelivaiheista analyysiä.
Tutkimukseni mukaan huoltajat pitivät lasten hyvinvointia hyvänä varhaiskasvatuksen vuorohoidossa. Tutkimustulosteni perusteella lasten hyvinvointi vuorohoidossa jakautuu kahteen kategoriaan, jotka ovat arjen pedagogiset käytänteet ja lapsen yksilöllinen kohtaaminen. Huoltajien käsitysten mukaan arjen pedagogisiin käytänteisiin liittyy säännöllinen rytmi, uni ja lepo, tiedonkulku, ravinto ja ruokailu, riittävästi aktiviteetteja, pienryhmätoiminta, kodinomaisuus, vaihtelevat ryhmäkoot ja vaihtuvat aikuisten sekä toiveena oli, että vuororyhmiin saataisiin enemmän henkilökuntaa. Lapsen yksilölliseen huomiointiin huoltajien käsitysten mukaan puolestaan liittyi sensitiivinen henkilökunta, aikuisen läsnäolo, tunnetaidot, lapsen yksilöllisten tuentarpeiden huomiointi, lapsilähtöisyys, aikuisen tuki ja ohjaus leikkitilanteissa, lapselle tilan antaminen, lapsen tarpeisiin vastaaminen sekä vertais- ja kaverisuhteet.
Tutkimukseni tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä tutkimuksen otos on suhteellisen pieni ja aineisto kerättiin yhden kaupungin vuorohoitoyksiköissä olevien lasten huoltajilta. Tutkimuksessa saamiani tuloksia voidaan hyödyntää vuorohoidon kehittämistyössä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37957]