Peruskoulun päättäneiden käsityksiä ja kokemuksia musiikinopettajalta toivotusta ja saadusta palautteesta sekä saadun palautteen yhtymäkohtia musiikilliseen minäkäsitykseen
Lindelä, Leena (2022-01-24)
Lindelä, Leena
L. Lindelä
24.01.2022
© 2022 Leena Lindelä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202201241104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202201241104
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee musiikinopettajan palautetta ja oppilaiden musiikillista minäkäsitystä. Musiikillinen minäkäsitys määritellään tässä tutkielmassa käsitykseksi siitä, millaisena musisoijana ja musiikinoppijana yksilö itsensä näkee ja millaisia musiikillisia kehitysmahdollisuuksia yksilö itseensä liittää. Se on muuttuva ominaisuus lähikäsitteenä musiikilliselle identiteetille.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista palautetta peruskoulunsa jo päättäneet olisivat toivoneet musiikinopettajalta, millaista palautetta he ovat saaneet, ja millaisia yhtymäkohtia saadulla palautteella on vastaajan musiikilliseen minäkäsitykseen. Tutkimuskysymyksiä muodostui kolme: 1) Millainen palaute on toivottua musiikinopetuksessa? 2) Millaista palautetta musiikinopettajat ovat antaneet? 3) Miten tutkittavan musiikillinen minäkäsitys ja opettajalta saatu palaute ovat yhteydessä toisiinsa? Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, fenomenografisista lähtökohdista vastaajien käsityksiä tutkimalla. Aineisto kerättiin sähköisellä Forms-kyselylomakkeella ja vastuksia kertyi lopulta kolmetoista (13). Aineisto analysoitiin tutkimuskysymyksittäin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksista käy ilmi, että musiikinopettajalta toivotaan positiivista, kehittävää, monipuolista, henkilökohtaista ja tekojen kautta ilmenevää palautetta. Musiikinopettajat olivat antaneet positiivista, summatiivista, epäsuoraa, kehittävää, suoraa ja sekä ryhmä- että henkilökohtaista palautetta. Erityisesti musiikinopettajan teot, kuten esiintymis- ja musisointitilanteiden mahdollistaminen, olivat esillä niin toiveissa kuin toteutuneessakin palautteessa. Vastaajista suurella osalla (10/13) musiikillinen minäkäsitys oli selvästi myönteinen, kahdella (2/13) kielteinen ja yhdellä (1/13) ristiriitainen. Musiikilliselta minäkäsitykseltään myönteiset henkilöt olivat saaneet runsaasti myönteistä, kehittävää ja monipuolista palautetta. Kielteisesti itseensä musisoijana suhtautuvat kuvasivat saatua palautetta hyvin niukkasanaisesti. Musiikilliselta minäkäsitykseltään ristiriitainen vastaaja oli saanut musiikinopettajaltaan lähinnä epäsuoraa palautetta. Opettaja ei ollut sanoittanut vastaajalle tämän osaamista, vaan tuonut sen ilmi erilaisin teoin esimerkiksi soittamisesta syrjäyttämällä tai soitinkokeesta vapauttamalla.
Vastaajamäärä oli verrattain pieni otos ryhmästään, mutta aineistosta oli löydettävissä erilaisia käsityksiä ja toiveita palautteesta. Vastaajien musiikillisissa minäkäsityksissä oli myös vaihtelevuutta. Oppilaat olivat pääsääntöisesti saaneet monipuolista palautetta opettajaltaan, mutta toiveiden perusteella musiikinopettajien palautteenantotaidoissa on vielä kehitettävää.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista palautetta peruskoulunsa jo päättäneet olisivat toivoneet musiikinopettajalta, millaista palautetta he ovat saaneet, ja millaisia yhtymäkohtia saadulla palautteella on vastaajan musiikilliseen minäkäsitykseen. Tutkimuskysymyksiä muodostui kolme: 1) Millainen palaute on toivottua musiikinopetuksessa? 2) Millaista palautetta musiikinopettajat ovat antaneet? 3) Miten tutkittavan musiikillinen minäkäsitys ja opettajalta saatu palaute ovat yhteydessä toisiinsa? Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, fenomenografisista lähtökohdista vastaajien käsityksiä tutkimalla. Aineisto kerättiin sähköisellä Forms-kyselylomakkeella ja vastuksia kertyi lopulta kolmetoista (13). Aineisto analysoitiin tutkimuskysymyksittäin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksista käy ilmi, että musiikinopettajalta toivotaan positiivista, kehittävää, monipuolista, henkilökohtaista ja tekojen kautta ilmenevää palautetta. Musiikinopettajat olivat antaneet positiivista, summatiivista, epäsuoraa, kehittävää, suoraa ja sekä ryhmä- että henkilökohtaista palautetta. Erityisesti musiikinopettajan teot, kuten esiintymis- ja musisointitilanteiden mahdollistaminen, olivat esillä niin toiveissa kuin toteutuneessakin palautteessa. Vastaajista suurella osalla (10/13) musiikillinen minäkäsitys oli selvästi myönteinen, kahdella (2/13) kielteinen ja yhdellä (1/13) ristiriitainen. Musiikilliselta minäkäsitykseltään myönteiset henkilöt olivat saaneet runsaasti myönteistä, kehittävää ja monipuolista palautetta. Kielteisesti itseensä musisoijana suhtautuvat kuvasivat saatua palautetta hyvin niukkasanaisesti. Musiikilliselta minäkäsitykseltään ristiriitainen vastaaja oli saanut musiikinopettajaltaan lähinnä epäsuoraa palautetta. Opettaja ei ollut sanoittanut vastaajalle tämän osaamista, vaan tuonut sen ilmi erilaisin teoin esimerkiksi soittamisesta syrjäyttämällä tai soitinkokeesta vapauttamalla.
Vastaajamäärä oli verrattain pieni otos ryhmästään, mutta aineistosta oli löydettävissä erilaisia käsityksiä ja toiveita palautteesta. Vastaajien musiikillisissa minäkäsityksissä oli myös vaihtelevuutta. Oppilaat olivat pääsääntöisesti saaneet monipuolista palautetta opettajaltaan, mutta toiveiden perusteella musiikinopettajien palautteenantotaidoissa on vielä kehitettävää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]