S2-opetuksen pedagogiikka peruskoulussa
Sakko, Oona (2021-06-21)
Sakko, Oona
O. Sakko
21.06.2021
© 2021 Oona Sakko. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106238720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106238720
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutustua suomi toisena kielenä -pedagogiikkaan peruskoulussa. S2-opetusta järjestetään Suomessa sellaisille oppilaille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tutkimuskysymykseni ovat Millaista S2-pedagogiikka on peruskoulussa? ja Mitä S2-opetuksessa pitää ottaa huomioon? Käsittelen eri näkökulmia S2-pedagogiikkaan, millaisia ongelmia S2-opetukseen liittyy, sekä vinkkejä S2-opetukseen.
Suomi toisena kielenä -opetus on maahanmuuttajataustaisille oppilaille todella tärkeä oppiaine: S2-opetuksen tavoitteena on antaa jokaiselle mahdollisuudet selvitä suomenkielisissä yhteisöissä ja päästä haluamalleen alalle jatkokoulutukseen. S2-opetuksen pedagogiikan tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystytään selvittämään parhaat mahdolliset keinot taata edellä mainitut tavoitteet S2-oppilaille.
Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat käsitteiden, kuten äidinkieli, kielenopetus, S2-opetus ja pedagogiikka, määrittely, sekä erilaisten pedagogisten lähtökohtien tarkastelu. Lisäksi käsittelen S2-opetuksesta ja -oppimisesta tehtyä tutkimusta, ja pohdin tutkimuksen tarpeellisuutta kyseisessä aiheessa. Olen käyttänyt lähteinä monipuolista kirjallisuutta S2- opetuksesta ja sen pedagogiikasta, artikkeleita, sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemää tutkimusta.
S2-pedagogiikkaan on erilaisia näkökulmia, merkittävimpinä funktionaalinen ja formalistinen näkökulma. Näiden lisäksi on muitakin lähtökohtia, kuten humanistiset näkökulmat ja kielikylpyopetus. S2-opetuksessa tulee huomioida muun muassa oppilaiden lähtökohdat, kielitaito, kulttuuriset seikat, ryhmäjaot, opetusmateriaalit, sekä se, että kieli toimii sekä opetuksen välineenä että päämääränä. Suurin vaikutus oppimistuloksiin oli sillä, kuinka kauan lapsi oli opiskellut Suomessa: mitä pidempään koulua on käyty Suomessa, sitä parempi suomen kielen taito oppilaalla oli. Pedagogisista ratkaisuista merkittävimmät olivat opetuksen hyvä suunnittelu ja tuki, toimiva ryhmäjako, hyvät opetusmateriaalit, sekä riittävät resurssit.
Suomi toisena kielenä -opetus on maahanmuuttajataustaisille oppilaille todella tärkeä oppiaine: S2-opetuksen tavoitteena on antaa jokaiselle mahdollisuudet selvitä suomenkielisissä yhteisöissä ja päästä haluamalleen alalle jatkokoulutukseen. S2-opetuksen pedagogiikan tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystytään selvittämään parhaat mahdolliset keinot taata edellä mainitut tavoitteet S2-oppilaille.
Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat käsitteiden, kuten äidinkieli, kielenopetus, S2-opetus ja pedagogiikka, määrittely, sekä erilaisten pedagogisten lähtökohtien tarkastelu. Lisäksi käsittelen S2-opetuksesta ja -oppimisesta tehtyä tutkimusta, ja pohdin tutkimuksen tarpeellisuutta kyseisessä aiheessa. Olen käyttänyt lähteinä monipuolista kirjallisuutta S2- opetuksesta ja sen pedagogiikasta, artikkeleita, sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemää tutkimusta.
S2-pedagogiikkaan on erilaisia näkökulmia, merkittävimpinä funktionaalinen ja formalistinen näkökulma. Näiden lisäksi on muitakin lähtökohtia, kuten humanistiset näkökulmat ja kielikylpyopetus. S2-opetuksessa tulee huomioida muun muassa oppilaiden lähtökohdat, kielitaito, kulttuuriset seikat, ryhmäjaot, opetusmateriaalit, sekä se, että kieli toimii sekä opetuksen välineenä että päämääränä. Suurin vaikutus oppimistuloksiin oli sillä, kuinka kauan lapsi oli opiskellut Suomessa: mitä pidempään koulua on käyty Suomessa, sitä parempi suomen kielen taito oppilaalla oli. Pedagogisista ratkaisuista merkittävimmät olivat opetuksen hyvä suunnittelu ja tuki, toimiva ryhmäjako, hyvät opetusmateriaalit, sekä riittävät resurssit.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]