Päiväkotiarkkitehtuuri lapsen kasvun ja kehityksen tukena
Tiilikka, Liisa (2021-06-16)
L. Tiilikka
16.06.2021
© 2021 Liisa Tiilikka. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178523
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee päiväkotiarkkitehtuuria lapsen kasvun ja kehityksen tukena. Tutkimustehtävillä kysyn: 1. Millaisia ovat päiväkotiarkkitehtuuria koskevat määrittelyt ja keskeiset ominaisuudet ohjaavissa asiakirjoissa? 2. Miten päiväkotiarkkitehtuuri muodostuu lapselle kehitystä ja oppimista tukevaksi ympäristöksi?
Selvitän tutkimuskysymyksiäni kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkimusaiheeni on monitieteinen, joten olen valinnut kirjallisuutta joustavasti. Menetelmässäni on tästä syystä integroivan kirjallisuuskatsauksen piirrettä. Olen vastannut kysymyksiini aineistolähtöisesti ja kuvannut tuloksia ymmärtävällä otteella. Kysymykset ja käsitteistö hahmottuivat kirjallisuuden pohjalta ja tarkentuivat kirjoittamisprosessin aikana.
Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus on ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään eri tieteen aloilla. Lapsen ja arkkitehtuurin suhdetta koskevaa varhaisinta tutkimusta löysin vuodesta 1981 alkaen arkkitehtuurin alalta. Lapsen ja arkkitehtuurin välisen vuorovaikutuksen pohjalta rakentuivat myös muut tutkielman keskeiset käsitteet teoreettiseksi pohjaksi. Siinä tuli esille yksilön havaitsemat ympäristön tarjoumat, niiden tulkinta, merkityksenanto ja toiminta.
Päiväkotiarkkitehtuuria koskien löysin neljä eri tasoista ohjaavaa asiakirjaa. Analyysin pohjalta Varhaiskasvatuslaki (540/2018) asettaa varhaiskasvatuksen perustehtävän mukaisesti kehittävän ja oppimista edistävän ympäristön lähtökohdan päiväkodille. Lakia on Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteilla (2018) tarkennettu käytännönläheisemmäksi. Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja suositukset (2018) seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Päiväkotien suunnittelun ja mitoituksen avuksi on laadittu rakennustieto kortti (2019) RT 96-11003.
Päiväkodissa lapsen suhde tilaan näyttäytyi laajemmassa kontekstissa. Lasten yksilöllisen tulkintojen ja merkitysten rinnalle tulevat yhteiskunnalliset ja yhteisölliset tekijät. Tila rakentuu kolmelta tasolta; fyysisestä ympäristöstä, henkilökohtaisista tulkinnoista sekä yhteiskunnallisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä. Tutkimuksessani löytyi kaksi näkökulmaa siihen mitä merkityksiä päiväkotiarkkitehtuurilla on lapselle. Ne ovat päiväkotiarkkitehtuuri arjen ympäristönä ja päiväkotiarkkitehtuuri oppimisen ympäristönä ja sisältönä.
Arkkitehtuuri kuuluu taide- ja kulttuurikasvatukseen. Tutkimusaineisto osoitti miten omakohtaiset kokemukset tukevat oppimista. Esteettinen ympäristö kuuluu varhaiskasvatuksen vaatimuksiin. Kauneuden arvo tulee esille myös neurobiologissa, sitä on sanottu tiedonmuodoksi.
Selvitän tutkimuskysymyksiäni kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkimusaiheeni on monitieteinen, joten olen valinnut kirjallisuutta joustavasti. Menetelmässäni on tästä syystä integroivan kirjallisuuskatsauksen piirrettä. Olen vastannut kysymyksiini aineistolähtöisesti ja kuvannut tuloksia ymmärtävällä otteella. Kysymykset ja käsitteistö hahmottuivat kirjallisuuden pohjalta ja tarkentuivat kirjoittamisprosessin aikana.
Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus on ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään eri tieteen aloilla. Lapsen ja arkkitehtuurin suhdetta koskevaa varhaisinta tutkimusta löysin vuodesta 1981 alkaen arkkitehtuurin alalta. Lapsen ja arkkitehtuurin välisen vuorovaikutuksen pohjalta rakentuivat myös muut tutkielman keskeiset käsitteet teoreettiseksi pohjaksi. Siinä tuli esille yksilön havaitsemat ympäristön tarjoumat, niiden tulkinta, merkityksenanto ja toiminta.
Päiväkotiarkkitehtuuria koskien löysin neljä eri tasoista ohjaavaa asiakirjaa. Analyysin pohjalta Varhaiskasvatuslaki (540/2018) asettaa varhaiskasvatuksen perustehtävän mukaisesti kehittävän ja oppimista edistävän ympäristön lähtökohdan päiväkodille. Lakia on Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteilla (2018) tarkennettu käytännönläheisemmäksi. Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja suositukset (2018) seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Päiväkotien suunnittelun ja mitoituksen avuksi on laadittu rakennustieto kortti (2019) RT 96-11003.
Päiväkodissa lapsen suhde tilaan näyttäytyi laajemmassa kontekstissa. Lasten yksilöllisen tulkintojen ja merkitysten rinnalle tulevat yhteiskunnalliset ja yhteisölliset tekijät. Tila rakentuu kolmelta tasolta; fyysisestä ympäristöstä, henkilökohtaisista tulkinnoista sekä yhteiskunnallisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä. Tutkimuksessani löytyi kaksi näkökulmaa siihen mitä merkityksiä päiväkotiarkkitehtuurilla on lapselle. Ne ovat päiväkotiarkkitehtuuri arjen ympäristönä ja päiväkotiarkkitehtuuri oppimisen ympäristönä ja sisältönä.
Arkkitehtuuri kuuluu taide- ja kulttuurikasvatukseen. Tutkimusaineisto osoitti miten omakohtaiset kokemukset tukevat oppimista. Esteettinen ympäristö kuuluu varhaiskasvatuksen vaatimuksiin. Kauneuden arvo tulee esille myös neurobiologissa, sitä on sanottu tiedonmuodoksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]