Musiikin vaikutukset empatiaan : tutkimus musiikin yhteydestä lasten empatian ilmenemiseen
Laakkonen, Elli (2021-05-21)
Laakkonen, Elli
E. Laakkonen
21.05.2021
© 2021 Elli Laakkonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228644
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee lyhytkestoisen musiikillisen vuorovaikutuksen ja empatian kokemisen välistä yhteyttä lapsilla. Musiikin ja empatian yhteys on havaittu aikaisemmissa tutkimuksissa ja erityisesti musiikillisen vuorovaikutuksen on havaittu lisäävän lasten empatiaa. Empatian puute on viime aikoina näkynyt esimerkiksi kouluväkivallan raaistumisena, minkä vuoksi on tärkeää löytää erilaisia keinoja vahvistaa lasten empatiaa. Tämän tutkielman yhtenä tavoitteena on kokeilla käytännössä musiikillisen vuorovaikutuksen ja empatian osoittamisen välistä yhteyttä. Tutkimuskysymykseni on: Onko musiikkituokiolla yhteys suuremman empatian osoittamiseen kyselylomakkeen vastauksissa? Lisäksi tutkimukseni alatutkimuskysymys on: Miten empatia ilmenee kyselylomakkeen vastauksissa?
Tutkimus on mixed methods -lähestymistapaa hyödyntävä poikittaistutkimus, jonka kokeellinen asetelma on esi- tai puolikokeellinen. Tutkimuksen koekäsittelynä toimii lyhytkestoinen musiikkituokio ja tutkimuksen aineisto koostuu empatiaa mittaavan tarinallisen kyselylomakkeen vastauksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 30 (N=30) perusopetuksen neljäsluokkalaista, joista koeryhmään kuului 13 (n=13) ja kontrolliryhmään 17 (n=17) oppilasta. Aineisto on analysoitu kuvailevan tilastollisen analyysin sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan lyhytkestoinen musiikillinen vuorovaikutus ei johtanut koeryhmän kohdalla suuremman empatian osoittamiseen kyselylomakkeen vastauksissa kontrolliryhmään verrattuna. Syynä tähän voivat olla pieni otoskoko ja sen vahvistamat yksilölliset erot, jotka heikentävät myös tutkimukseni luotettavuutta, sekä tarinallisuus kyselylomakkeen käytössä. Kyselylomake onnistui kuitenkin mittaamaan empatiaa ja sen eri lajeja. Empatian kokeminen ilmeni vastauksissa affektiivisena ja kognitiivisena empatiana sekä haluna prososiaaliseen toimintaan. Koettujen tunnetilojen ja prososiaalisen toiminnan perusteluissa ilmenivät myös empatian eri lajit. Tutkimus tuo esiin lisätutkimuksen tarpeen aiheesta.
Tutkimus on mixed methods -lähestymistapaa hyödyntävä poikittaistutkimus, jonka kokeellinen asetelma on esi- tai puolikokeellinen. Tutkimuksen koekäsittelynä toimii lyhytkestoinen musiikkituokio ja tutkimuksen aineisto koostuu empatiaa mittaavan tarinallisen kyselylomakkeen vastauksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 30 (N=30) perusopetuksen neljäsluokkalaista, joista koeryhmään kuului 13 (n=13) ja kontrolliryhmään 17 (n=17) oppilasta. Aineisto on analysoitu kuvailevan tilastollisen analyysin sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan lyhytkestoinen musiikillinen vuorovaikutus ei johtanut koeryhmän kohdalla suuremman empatian osoittamiseen kyselylomakkeen vastauksissa kontrolliryhmään verrattuna. Syynä tähän voivat olla pieni otoskoko ja sen vahvistamat yksilölliset erot, jotka heikentävät myös tutkimukseni luotettavuutta, sekä tarinallisuus kyselylomakkeen käytössä. Kyselylomake onnistui kuitenkin mittaamaan empatiaa ja sen eri lajeja. Empatian kokeminen ilmeni vastauksissa affektiivisena ja kognitiivisena empatiana sekä haluna prososiaaliseen toimintaan. Koettujen tunnetilojen ja prososiaalisen toiminnan perusteluissa ilmenivät myös empatian eri lajit. Tutkimus tuo esiin lisätutkimuksen tarpeen aiheesta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]