Taiteen merkitys fyysisessä oppimisympäristössä
Käkelä, Satu (2021-12-08)
Käkelä, Satu
S. Käkelä
08.12.2021
© 2021 Satu Käkelä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112089249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112089249
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee taiteiden ja fyysisen oppimisympäristön välistä moniulotteista suhdetta. Aiheen valinnan taustalla vaikuttavat muun muassa tutkitun tiedon vähyys, ammatillinen näkökulma ja henkilökohtainen mielenkiinto taiteeseen ympäristössä.
Oppimisympäristön määrittelyssä oppimisympäristön käsite jaetaan osa-alueisiin, joista yleisimmin käytetään jakoa fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, didaktiseen ja teknologiseen oppimisympäristöön. Oppimisympäristön ja kouluopetuksen kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kunakin aikana vallalla oleva oppimiskäsitys ja sen mukaan käytetyt pedagogiset mallit.
Taiteen yksiselitteinen määrittely on vaikea tehtävä. Taide voidaan määritellä laajasti avoimeksi inhimillisen elämän ilmiöksi, jolla on oma sosiaalinen ja institutionaalinen luonteensa. Tämän tutkielman kontekstissa taiteella tarkoitetaan tarkoituksellisesti tuotettua ja merkityksiä sisältävää esteettistä tuotosta. Se voi olla niin oppilaan omaa taidetta tai taiteilijan ympäristöön tarkoituksellisesti tekemää taidetta.
Taiteilla ja fyysisellä oppimisympäristöllä voidaan katsoa olevan moniulotteinen suhde, joka sisältää paljon erilaisia aspekteja. Tässä tutkielmassa taiteen ja fyysisen oppimisympäristön välinen suhde on jaettu viiteen toisiaan täydentävään ja osittain päällekkäiseen osa-alueeseen.
Taide on jo itsessään tietoa ja se sisältää näkökulman toimia oppimisen tukena esimerkiksi tarkkaavaisuuden suuntaamisen keinona ja osana kasvatusprosessia. Ympäristön tulkintaan liittyvät prosessit johtavat parhaimmillaan henkiseen kasvuun ja muutoksiin tiedostamisessa. Esteettisesti ja visuaalisesti miellyttävä oppimisympäristö edistää psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, sekä antaa lähtökohdat oppilaan esteettisen kokemisen kehitykselle. Oppimisympäristön suunnitteluun ja muokkaamiseen osallistuminen tarjoaa mahdollisuuksia tuoda opittuja asioita käytäntöön, sekä oppia valmiuksia tehdä omaa ympäristöä koskevia päätöksiä ja samalla saada osallisuuden ja demokratian kokemuksia. Taiteen kautta ihmiselle avautuu väylä luovuuteen, itseilmaisuun, tunne-elämän kehitykseen ja itseymmärrykseen, joiden kautta yksilö saa välineitä rakentaa sekä omaa identiteettiään että jäsennellä ympäröivää maailmaa.
Oppimisympäristön määrittelyssä oppimisympäristön käsite jaetaan osa-alueisiin, joista yleisimmin käytetään jakoa fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, didaktiseen ja teknologiseen oppimisympäristöön. Oppimisympäristön ja kouluopetuksen kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kunakin aikana vallalla oleva oppimiskäsitys ja sen mukaan käytetyt pedagogiset mallit.
Taiteen yksiselitteinen määrittely on vaikea tehtävä. Taide voidaan määritellä laajasti avoimeksi inhimillisen elämän ilmiöksi, jolla on oma sosiaalinen ja institutionaalinen luonteensa. Tämän tutkielman kontekstissa taiteella tarkoitetaan tarkoituksellisesti tuotettua ja merkityksiä sisältävää esteettistä tuotosta. Se voi olla niin oppilaan omaa taidetta tai taiteilijan ympäristöön tarkoituksellisesti tekemää taidetta.
Taiteilla ja fyysisellä oppimisympäristöllä voidaan katsoa olevan moniulotteinen suhde, joka sisältää paljon erilaisia aspekteja. Tässä tutkielmassa taiteen ja fyysisen oppimisympäristön välinen suhde on jaettu viiteen toisiaan täydentävään ja osittain päällekkäiseen osa-alueeseen.
Taide on jo itsessään tietoa ja se sisältää näkökulman toimia oppimisen tukena esimerkiksi tarkkaavaisuuden suuntaamisen keinona ja osana kasvatusprosessia. Ympäristön tulkintaan liittyvät prosessit johtavat parhaimmillaan henkiseen kasvuun ja muutoksiin tiedostamisessa. Esteettisesti ja visuaalisesti miellyttävä oppimisympäristö edistää psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, sekä antaa lähtökohdat oppilaan esteettisen kokemisen kehitykselle. Oppimisympäristön suunnitteluun ja muokkaamiseen osallistuminen tarjoaa mahdollisuuksia tuoda opittuja asioita käytäntöön, sekä oppia valmiuksia tehdä omaa ympäristöä koskevia päätöksiä ja samalla saada osallisuuden ja demokratian kokemuksia. Taiteen kautta ihmiselle avautuu väylä luovuuteen, itseilmaisuun, tunne-elämän kehitykseen ja itseymmärrykseen, joiden kautta yksilö saa välineitä rakentaa sekä omaa identiteettiään että jäsennellä ympäröivää maailmaa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34326]