Kasvatus, koulutus ja sosialisaatio : sosialisaation rooli osana kasvatusta

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassani tarkastelen erityisesti sosialisaation roolia kasvatuksen osana ja myös koulutuksen kontekstissa. Sosialisaation käsite on hyvin ongelmallinen, koska sen käyttö on hyvin kirjavaa myös kasvatustieteen sisällä. Osin tämä johtuu siitä, että sosialisaatio ei ole kasvatustieteen omaa käsitteistöä ja se on hyvin keskeinen käsite myös muissa ihmistieteissä. Toinen tekijä käsitteen käytön moninaisuudelle on kasvatustieteen pirstaloituneisuus, jonka vuoksi eri teoriaperinteissä käsitteitä voidaan määritellä eri tavoin. Niin sosialisaation kuin muidenkin kasvatustieteen käsitteiden osalta, on nähtävillä myös ristiriitaista ja epäselvää käyttöä. Tämä kaikki on osaltaan ollut vaikuttamassa aiheeni valintaan, sillä sosialisaation epämääräisyys kasvatustieteen kirjallisuudessa ja halu ymmärtää sitä nimenomaan kasvatustieteestä ja kasvatuksesta käsin ovat saaneet minut tutustumaan siihen paremmin.

Tarkastellessa sosialisaatiota osana kasvatusta on luonnollinen konteksti koulu ja koulutus. Viimeistään koulupolulle lähtiessä lapset tulevat kiinteäksi osaksi institutionaalista kasvatusta ja koulun rooli sosialisaatioprosessissa on keskeinen. Onkin väistämätöntä, että sivuan työssäni kasvatuksen ja yhteiskunnan suhdetta, joka ilmenee erityisesti sosialisaation kautta koulutuksen kontekstissa. Tärkeä osa kasvatusta ja kasvatustieteellistä teoriaa on myös sivistys ja siksi myös sen tarkastelu osaltaan on työssäni välttämätöntä.

Tutkielmani tarkasteluote on myös kriittinen ja tämä kriittisyys kohdistuu sekä käsitteiden käyttöön, että niiden sisällölliseen ymmärtämiseen, kuin myös edellä mainittuun yhteiskunnan ja kasvatuksen suhteeseen. Kasvatustieteellisen teorian, ja myös kasvatuskäytännön, osalta kasvatus, sivistys ja sosialisaatio ovat hyvin keskeisiä ja merkittäviä käsitteitä, mikä vaikuttaa valitettavasti nykyajassa toisinaan unohtuvan. Halu uudistaa ja digitalisaation oletetut mahdollisuudet yhteiskunnallista keskustelua vallanneen talouskeskeisen kielen kanssa, ovat häivyttäneet näitä olennaisia käsitteitä ja niiden ymmärtämistä keskustelun ja koulutuspolitiikan reunamille. Voi sanoa, että koulu sosialisaatioympäristönä on jatkuvassa ristitulessa, jossa tänä päivänä joutuu jopa kysymään kasvatuksen paikasta. Työni kautta nouseekin esille se, kuinka moninaisia odotuksia, vaatimuksia ja pyrkimyksiä vaikuttaa kasvatukseen kohdistuu. Kasvatuksen lähtökohdan tulisi kuitenkin olla kasvatettava itse.