Lapsen aistitiedon säätelyn tukeminen varhaiskasvatuksen 1–3-vuotiaiden ryhmässä

Abstract

Tämä tutkielman tarkoitus oli, selvittää mitä on sensorinen integraatio ja millaista tukea voidaan antaa 1–3-vuotiaiden ryhmässä aistitiedon säätelyn tukemiseen. Sensorinen integraatio kehittyy ihmisille automaattisesti, mutta kehityksen eri osa-alueille voi muodostua ongelmia. Aistitiedon käsittelyn eri osa-alueita voidaan lasten kohdalla tukea. Paras tuki, jonka lapsi saa on hänen luonnollisessa ympäristössä annettavat tuki keinot. Lisäksi kaikkien lasten kohdalla on syytä tukea aistitiedon kehittymistä, sillä se vaikuttaa monilta osin oppimiseen ja arjen toimintoihin. Kandidaatin tutkielmani käsittelee aistitiedon tukemista 1–3-vuotiaiden lasten ryhmässä. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on A. Jean Ayresin sensorisen integraation teoria. Teoreettisen viitekehyksen keskeiset käsitteet ovat sensorinen integraatio, sensorisen integraation tukeminen ja inkluusio. Tarkastelen sensorisen integraation tukemista 1–3 vuotiailla päiväkoti ympäristössä inkluusion näkökulmasta. Näitä asioita tarkastelemalla syntyi käsitys siitä, miten tärkeä asia sensorinen integraatio ja sen tukeminen ovat.

Sensorinen integraatio eli aistitiedon käsittely tapahtuu aivoissamme tiedostamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että osaamme käsitellä ja jäsentää kehostamme ja ympäristöstä aistien kautta tulevaa tietoa. Sensorinen integraatio muodostaa perustan älylliselle oppimiselle ja sosiaaliselle käyttäytymiselle. Sensorinen integraation kehittyminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu koko elämän. Se muodostaa perustan kaikelle oppimiselle. Tutkielmallani oli kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä halusin kirjallisuuden avulla tuoda tietoutta siitä, mitä sensorinen integraatio on. Toisena tavoitteena oli esitellä konkreettisia tapoja tukea sensorista integraatiota 1–3-vuotiaiden lasten ryhmässä. Kirjallisuudesta nousi esille, että 1–3-vuotiaana luodaan pohja sensoriselle integraatiolle.

Varhaiskasvatuksen opettajan yksi tärkeä tehtävä on havainnoida ja arvioida lasten kehitystä ja oppimista. Siten voidaan taata jokaisen lapsen yksilöllisen tuki oppimiseen. Inkluusio tulee tulevina vuosia näyttäytymään tärkeänä osana päiväkoti arkea. Opettajan tärkeä rooli kasvattajana on tiedostaa sensorisen integraation tärkeys ja muodostaa lapselle myönteinen kuva itsestään niin henkilönä, kuin oppijanakin. Lapsen konkreettinen tukeminen pitäisi tapahtua lapsen tutussa toiminta ympäristössä. Keinoina esittelen tutkielmassani muun muassa tuntoaistin tukemisesta sormivärimaalaamisella, tasapainoharjoitukset jumppapalloilla, motoristentaitojen harjoittelu esteradoilla, hienomotorisiaharjoituksia pujottelemalla, kuulonvaraisten taitojen harjoitteleminen kuunteluharjoituksilla ja näönvaraisten taitojen harjoittelua palapelejä tekemällä.

Tutkielman aihe on kiistanalainen, mutta tutkielmassa käy ilmi, että sensorisen integraation kehityksen tukeminen on tärkeämpää, kuin tukematta jättäminen.

Jatkotutkimushaasteena näen tarvetta tutkia, kuinka hyvin sensorinen integraatio tunnetaan päiväkodeissa ja miten hyvin päiväkodit vastaavat sensorisen integraation tukemiseen ja sen haasteisiin.