Yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus ja tehokas kansa koulutusmarkkinoiden tavoitteina : ovatko Chile ja Ruotsi onnistuneet toteuttamaan nämä tavoitteet?

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen koulutusmarkkinoita ilmiönä ja Chilessä ja Ruotsissa toteutettuja koulutusmarkkinareformeja sekä niiden yhteyttä koulutuksen tehokkuuteen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitu laadullisen meta-analyysin ja sisällönanalyysin avulla. Aineistoksi valikoitui jo teoriavaiheessa hyödynnettyjä dokumentteja liittyen Chilen ja Ruotsin koulutusmarkkinoihin sekä OECD:n tietokannasta valittuja PISA-tutkimusten tuloksia.

Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään tehokkuuden ja tasa-arvon pyrkimyksiä koulutuksessa, valtion suuren roolin oikeutusta koulutuksen järjestämisessä, rahoituksessa ja regulaatiossa sekä koulutusmarkkinoiden mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi tehdään katsaus koulutusmarkkinoiden tilaan OECD-maiden keskuudessa.

Työn aineistoksi valikoitua kirjallisuutta analysoitiin meta-analyysin ja sisällönanalyysin keinoin. Aineiston avulla muodostettiin historiallinen kuvaus Chilen ja Ruotsin koulutusmarkkinoista. Tämän jälkeen analysoitiin koulutuksen tehokkuutta ja tasa-arvoa implikoivia PISA-tuloksia, ja kerätyn tiedon perusteella muodostettiin johtopäätöksiä siitä, miten tietyt koulutusmarkkinareformit ovat mahdollisesti maiden koulutuksen tehokkuuteen ja tasa-arvoon vaikuttaneet.

Tutkimustuloksia voidaan pitää osittain selkeinä ja osittain ristiriitaisina. Aineiston perusteella Chilen koulutuksen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ei ole koulutusmarkkinoiden myötä parantuneet, mutta tehokkuuteen liittyvä tieto on ristiriitaista. Koulutusmarkkinoiden myötä Chilen koulutuksen mikroekonominen tehokkuus on voinut parantua. Koulutusmarkkinat eivät ole myöskään Ruotsin koulutuksen tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tai tehokkuutta onnistuneet parantamaan ainakaan 2000-luvun aikana, vaikkakin oppimistuloksissa on pieni nousu havaittavissa viime vuosina.