”Ei hyvä tämäkään” : sanasemanttinen tutkimus substantiiveista vanhus, seniori ja ikäihminen

Abstract

Tutkin kandidaatintutkielmassani vanhoista ihmisistä käytettyjä nimityksiä vanhus, seniori ja ikäihminen. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, mitä mielikuvia nimityksiin liittyy nimityksen tarkoitteen ominaisuuksista, kuten esimerkiksi fyysisestä olemuksesta ja iästä. Pyrin myös selvittämään, miten nimitykset eroavat toisistaan affektiivisuudeltaan ja muodollisuudeltaan, sekä millaisiin tilanteisiin nimitykset mielletään. Vertailen saamiani tuloksia eri sanakirjojen antamiin merkityksiin. Aineistoni koostuu 110 kyselytutkimusvastauksesta, jotka keräsin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2020. Tarkastelen nimityksiä kognitiivisen kieliopin tarjoamin keinoin. Keskeisenä teoriana tutkimuksessani on kognitiivisen kieliopin hahmo–kehys-jako sekä käsitys lähimerkityksisistä sanoista. Tutkimukseni mukaan vanhus nähdään toimintakyvyltään heikkona ja harmaana yli 70-vuotiaana, joka tarvitsee apua arkeensa. Nimitystä pidetään muita nimityksiä kielteisempänä. Seniori on puolestaan aktiivinen ja reipas. Seniori-nimitystä pidetään myönteisenä ja epämuodollisiin tilanteisiin sopivana ilmauksena. Ikäihminen-nimitys kattaa tutkimukseni mukaan laajan ikäryhmän, ja sitä voidaan pitää hyperonyyminä muille nimityksille, joita käytetään vanhoista ihmisistä. Sävyltään nimitys on neutraali. Tulokseni tukevat eri sanakirjojen antamia merkityksiä mutta antavat myös lisätietoa nimitysten tarkoitteiden iästä ja affektisuudesta.