Loistava Meiji : mielikuvat Meiji-keisarista ja Japanin modernisaatiosta 1910-luvulla
Oksanen, Aleksi (2021-08-12)
A. Oksanen
12.08.2021
© 2021 Aleksi Oksanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108148864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108148864
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on Meiji-keisari ja Meiji-kauden modernisaatio. Vuosien 1853—1867 Japanin avautuminen ja Meiji-restauraatio sekä Meiji-kausi (1868—1912) näkivät Japanin nousemisen nopean modernisoitumisen suurvallaksi. Keisarin rooli muuttui uskonnollisesta erakosta perustuslailliseksi monarkiksi. Meiji-keisari oli keskeisessä roolissa koko kauden symbolina.
Tutkielmassa on selvitetty, miten neljässä eri aikalaisteoksessa vuosilta 1915—1918 käsitellään tätä muutosta sekä Meiji-keisaria ja hänen vaikutustaan. Aikalaisteokset ovat japanilaisen yliopiston lehtori Shosuke Saton ”Some historical phases of modern Japan”, joka kokosi yhteen hänen Yhdysvalloissa pitämänsä luennot Japanin muutoksista Meiji-kaudella, englantilaisen Rober Porterin ”Japan, rise of a modern power”, tutkimus Japanin noususta moderniksi valtioksi, yhdysvaltalaisen William E. Griffisin teos keisari-instituution historiasta Japanissa, sekä japanilaisen Kotaro Mochizukin kokoelmateos eri maiden lehdistön uutisoinneista Meiji-keisarin kuoleman johdosta.
Tutkielma on metodologisesti mielikuvatutkimusta Meiji-kaudesta ja Meiji-keisarista ja siinä on analysoitu, miksi mielikuvat olivat tietynlaisia. Huomioitavia piirteitä ovat esimerkiksi kirjoittajien henkilökohtaiset taustat, kansallisuus, teosten oletettu lukijakunta sekä julkaisuajankohta. Teos on jaettu temaattisesti kahteen päälukuun, josta ensimmäisessä käsitellään keisaria ja toisessa Japanin modernisaatiota.
Tuloksista ilmenee, että lähteiden antama kuva on varsin yhdenmukainen. Keisari oli aiemmin nähty mitättömänä erakkona ja muutosta perustuslailliseksi monarkiksi pidettiin positiivisena. Keisarin asema oli nähty merkittävänä ja varsinkin keisarin ja kansalaisten välinen ainutlaatuinen suhde sekä keisarin asemaa koko valtion symbolina pidettiin merkittävinä osina keisarin roolia Japanissa. Meiji-keisari käsitettiin mystisenä, mutta selkeästi kansansa parhainta ajatelleena keisarina. Modernisaation kannalta Meiji-keisarin rooli oli niin merkittävä, että Meiji-keisari ja Meiji-kausi nähtiin tutkituissa teoksissa erottamattomina. Mielikuvissa Japani nousi auttamattoman feodaalisesta valtiosta länsimaalaistyyliseksi valtioksi. Japanin saavuttama asema suurvaltana sekä Aasian johtavana valtiona Meiji-kauden lopulla teosten kirjoittajat pitivät tästä todisteena.
Muodostuneisiin mielikuviin vaikuttivat monet tekijät, joista tärkeimpinä olivat teosten julkaisuajankohta pian Meiji-keisarin kuoleman jälkeen, kirjoittajien taustat sekä tärkeimpänä teosten tekijöiden ja lukijakunnan kansallisuus. Varsinkin länsimaalaisilla mielikuviin vaikutti heidän käsityksensä länsimaisesta sivilisaatiosta ja kulttuurista ihmiskunnan huippuna.
Tutkielmassa on selvitetty, miten neljässä eri aikalaisteoksessa vuosilta 1915—1918 käsitellään tätä muutosta sekä Meiji-keisaria ja hänen vaikutustaan. Aikalaisteokset ovat japanilaisen yliopiston lehtori Shosuke Saton ”Some historical phases of modern Japan”, joka kokosi yhteen hänen Yhdysvalloissa pitämänsä luennot Japanin muutoksista Meiji-kaudella, englantilaisen Rober Porterin ”Japan, rise of a modern power”, tutkimus Japanin noususta moderniksi valtioksi, yhdysvaltalaisen William E. Griffisin teos keisari-instituution historiasta Japanissa, sekä japanilaisen Kotaro Mochizukin kokoelmateos eri maiden lehdistön uutisoinneista Meiji-keisarin kuoleman johdosta.
Tutkielma on metodologisesti mielikuvatutkimusta Meiji-kaudesta ja Meiji-keisarista ja siinä on analysoitu, miksi mielikuvat olivat tietynlaisia. Huomioitavia piirteitä ovat esimerkiksi kirjoittajien henkilökohtaiset taustat, kansallisuus, teosten oletettu lukijakunta sekä julkaisuajankohta. Teos on jaettu temaattisesti kahteen päälukuun, josta ensimmäisessä käsitellään keisaria ja toisessa Japanin modernisaatiota.
Tuloksista ilmenee, että lähteiden antama kuva on varsin yhdenmukainen. Keisari oli aiemmin nähty mitättömänä erakkona ja muutosta perustuslailliseksi monarkiksi pidettiin positiivisena. Keisarin asema oli nähty merkittävänä ja varsinkin keisarin ja kansalaisten välinen ainutlaatuinen suhde sekä keisarin asemaa koko valtion symbolina pidettiin merkittävinä osina keisarin roolia Japanissa. Meiji-keisari käsitettiin mystisenä, mutta selkeästi kansansa parhainta ajatelleena keisarina. Modernisaation kannalta Meiji-keisarin rooli oli niin merkittävä, että Meiji-keisari ja Meiji-kausi nähtiin tutkituissa teoksissa erottamattomina. Mielikuvissa Japani nousi auttamattoman feodaalisesta valtiosta länsimaalaistyyliseksi valtioksi. Japanin saavuttama asema suurvaltana sekä Aasian johtavana valtiona Meiji-kauden lopulla teosten kirjoittajat pitivät tästä todisteena.
Muodostuneisiin mielikuviin vaikuttivat monet tekijät, joista tärkeimpinä olivat teosten julkaisuajankohta pian Meiji-keisarin kuoleman jälkeen, kirjoittajien taustat sekä tärkeimpänä teosten tekijöiden ja lukijakunnan kansallisuus. Varsinkin länsimaalaisilla mielikuviin vaikutti heidän käsityksensä länsimaisesta sivilisaatiosta ja kulttuurista ihmiskunnan huippuna.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34237]